Hyvää joulua kaikille lukijoille :)

Toivottavasti kaikilla on Suomessa rauhallinen, nautinnollinen ja valkea joulu! Täällä Australiassa joulu on aurinkoinen ja kuuma, ja meidän osaltamme se vierähtää roadtripillä Grampians-kansallispuistossa, jonne matka alkaa jouluaattona ja paluu tiistaina 27.12. Toiveissa nauttia hienosta luonnosta, maisemista, ja ehkäpä bongata wallabyja, koaloita tai muita paikallisia eläinystäviä. One-way ticket to Oz-blogistani voi sitten lukea joulun jälkeen matkakokemuksia.

Tämä postaus jää tarkoituksella lyhyeksi - vielä kerran rauhaisaa joulua kaikille, ja tervehdyksenä vielä joulu-aiheista kuvasatoa, mukaan lukien maistiaisia lähettämistäni joulukorteista (jotka tietämäni mukaan ehtivät onnellisesti perille Australiasta Suomeen ajoissa ennen joulua, toisin kuin luulin!)



Joulukuusi... mutta ei oma, vaan työpaikalla oleva

Joululahjani firman pikkujouluissa (huom. söpö pakettikortti :))

Joulukortti #1

Joulukortti #2

Joulukortti #3

Joulukortti #4

Viikonloppu, Pangya-golfpeli ja Disneyn Fantasia

Ah, tänäviikonloppu on ollut täydellinen!

Tuntuu pahalta sanoa niin, kun G on ensimmäistä kertaa poissa viikon työmatkalla häidemme jälkeen. :D Mutta pakko myöntää, niin kivaa kun se onkin asua yhdessä ja olla naimisissa, niin on kivaa välillä saada omaa aikaa! Olen tänäviikonloppuna mm. nauttinut olostani uudessa vuokra-asunnossamme. Täällä on helppo viihtyä, kun on oma parveke ja näkymät ovat mahtavat! Perjantai-iltana oli 29 astetta lämmintä, ja istuskelin parvekkeella uimapuku päällä lueskellen lehteä ja kirjoitellen meilejä. Eilen puolestaan testasin asuintalomme uima-allasta (vesi oli kyllä kylmää!) ensimmäisen kerran ja nautin auringosta altaan äärellä. Sää oli taas upea!

Löhöilyä altaalla lauantaina. Hello Kitty rantapyyhe on Hong Kongista :)

Iltapäivä hujahti nopeasti puistossa ja pelejä pelaten kaverin kanssa. Harmi vain, että minulla on täällä tähän mennessä ollut vain 3 Wii-peliä (Mario Kart, Wii Sing Robbie Williams ja Disney Sing It). Asiaan tuli parannusta tänään, kun vietin iltapäivän isossa ostarissa ja pelikaupassa oli mahtavia aleja kuin tilauksesta. Mukaan tarttui saman tien Pangya! -golfpeli sekä Michael Jackson: The Experience, jota olen kuolannut jo pitemmän aikaa.



Viikonlopun ostoksia

Hinnat olivat varsin kukkaroystävällisiä ja olen hyvin innostunut uusista hankinnoistani! Pangyan tiedän nappiostokseksi jo aiemmasta kokemuksesta, sillä olen pelannut kyseistä peliä Suomessa. Itseasiassa pelasin sitä ensimmäistä kertaa jo vuosia sitten netissä, jolloin peli tunnettiin nimellä Albatross. Kyseessä siis fantasia/anime/golf-teemainen MMORPG, ja vaikka luulisi että golf on tylsää, niin tämä peli on yllättävän koukuttava! Hahmot ovat ylisöpöjä, ja niitä voi personoida vaatteilla ja muilla varusteilla. Peli on juuri sopiva vaikeustasoltaan niin, että aloittamisen kynnys on matala ja peruspelaamisen oppii nopeasti, mutta toisaalta pelissä on myös kaikenlaisia jippoja ja todelliseksi mestariksi tuleminen vaatii harjoitusta. Wiillä Pangya on entistä hauskempaa, sillä Wii-kapula toimii kuin golfmaila, jolloin pelaaminen muistuttaa jo hyvin paljon oikeaa golfia!

Sivuhuomautuksena; Arin-hahmo on jo pitkään inspiroinut salaisena cosplayhaaveena. Ehkä se toteutuu vielä joskus :)

Pangya ja ihana Arin

Olin saanut vanhemmiltani joululahjarahaa, joten kukkaronnyörit olivat tänään normaalia löysemmällä ja innostuin vielä ostamaan Fantasia-dvd:n. Joulu ei minusta ole joulu ilman Pähkinänsärkijää, ja Pähkinänsärkijän sulosävelet ovat olleet vakiotaustamusiikkia meidän perheessä joulukuusta ja taloa koristellessa. Ja mikäpä onkaan parempi tapa nauttia Pähkinänsärkijästä kuin katsoa Fantasiaa? Fantasiassa on joitakin "tylsiä" osuuksia jotka tapaan pikakelata, mutta mm. Pähkinänsärkijä-kohtaukset ovat todellisia helmiä. Musiikin puolesta ehdoton suosikki on Sugar Plum Fairy - miten klassinen musiikki voikaan olla niin herkkää ja kaunista! Animaation puolelta suosikkikohtauksiin kuuluu kentaureita kuvaava Beethovenin Pastoraalisinfonia.

Fantasian ihanasta Pastoraalisinfoniasta (kuva Google)

Roolipeleistä (+synttäriviikonloppu!)

Viimepostauksen teemalla jatkaen, ajattelin puhua lisää peleistä. Niin, en viimeksi puhunutkaan roolipeleistä, jotka M toi esiin kommentissaan. Roolipelit<3!! Olen pelannut niitä varmaan teinivuosista asti (jestas, kuulostanpa tietokonenörtiltä, hahah!), enkä enää muista mikä oli ensimmäinen pelaamani RPG, mutta Super Nintendon Sailor Moon: Another Story oli varmasti ensimmäisten joukossa. Legendaarinen peli ja ehdoton must sarjan faneille.

Super Nintendolla on muitakin suosikkipelejäni, kuten Secret of Mana ja M:n mainitsema Seiken Densetsu 3. Seiken Densetsu 3:sta oli tehty niin mahtava vaihtuvine vuorokaudenaikoineen ja lukuisine kylineen ja ympäristöineen, että se suorastaan imaisee pelikokemuksena mukaansa. Puhumattakaan loistavasta hahmon kehittämisjärjestelmästä, ja monet näistä vaihtelevista piirteistä saavat aikaan sen, että Seiken Densetsu 3:n voi pelata läpi uudestaan ja uudestaan kyllästymättä.

Sailor Moon: Another Story (SNES)

Seiken Densetsu 3 (SNES)

Lisäksi olen innokas MMORPGien eli nettiroolipelien ystävä, tai erityisesti pidän Ragnarok Onlinesta, jota on tullut pelailtua vuosikausia, tosin taukojen kera (postailinkin Ragnarokista joskus aiemmin tänävuonna, katsokaa arkistoa jos kiinnostaa). Nykyaikaisia PC/konsoliroolipelejä on tullut pelailtua vähemmän, mutta niistä Fable on ehdoton suosikki. Olen pelannut 1. osan läpi hyvis-miekkamieshahmolla, ja nautin pelikokemuksesta suunnattomasti. Pidin erityisesti siitä, että omilla valinnoillaan ja teoillaan pystyi vaikuttamaan pelin kulkuun.

Sittemmin Fablestahan on ilmestynyt pari osaa lisää (mahtavin uusien ominaisuuksien kera) ja uusin, 3. osa on kait aika hiljattain ilmaantunut kauppoihin. TAHTOO~!! Mutta nykyisellä koneellani peli ei toimisi T___T Lisäksi olen kuolannut pelikauppojen hyllyillä Bastionia, johon en ole perehtynyt sen tarkemmin, mutta kansien ja animetyylisten hahmojen perusteella vaikuttaa todellakin kokeilemisen arvoiselta.

Voi kun pääsisi uutta Fablea pelaamaan!!

Ja Bastionkin on must

Tänäviikonloppu on muuten ollut varsin mukava! Perjantaina oli firman pikkujoulut, ja oli hauskaa päästä vihdoin käyttämään söpöjä jouluaiheisia hiuskoristeita, jotka olin ostanut aiemmin (miksei Suomessakin myydä sellaisia!) Eilen oli mahtava sää, ja kävimme G:n kanssa golfaamassa. Illalla luvassa oli mahtavaa musiikkia, sillä kävimme kuuntelemassa nykyaikaista a cappella-musiikkia. Melbournesta löytyy todella hyviä kuoroja, ja en malta päästä laulamaan jossain niistä (aikomuksenani on liittyä sopivaan ryhmään vuoden alussa). Tänään on puolestaan kiireetön päivä; kävin aamulla lenkillä ja kuntosalilla, ja sittemmin olen siivoillut, pyykkäillyt ja bloggaillut.

Jouluaiheisia hiuskoristeita ^^ Kawaii ne?

Nyt odottelen kaveriani, jonka kanssa nautimme synttärikakkua (tänään on siis synttärini... ja olen jo niin vanha etten uskalla edes sanoa, paljonko täytän xD) ja pelaamme Wiitä. Synttärikakkuni on toffeekakku, jonka ostimme tuoreena kaupasta vaivasilla 6.5:lla dollarilla. Täällä marketista saa herkkullisia kakkuja tuoreena ja edullisesti.

Herkuista puheen ollen, minua vähääkään tuntevat tietävät, että olen varsinainen suklaan ystävä. Tänne tullessa mietitytti, mitenköhän sitä tulee pärjäämään ilman Fazerin suklaita, sillä yhtä hyvää on usein vaikeaa löytää. Sittemmin olen huomannut, että täällä myytävä Lindtin suklaa on varsin erinomaista, joten voin unohtaa huoleni hyvän suklaan löytämisestä :) Nyt joulun alla kaupoissa myydään herkullisia Lindt-täytesuklaita ja konvehteja, mutta myös tavallinen ja maustettu tumma levysuklaa on aina yhtä herkullista.

Tumma suklaa jakaa muuten mielipiteitä. Pidättekö te tummasta? Minusta se on herkkua, sopii hyvin hitaasti nautiskeltavaksi.

Synttärikakku!

Ei Fazeria, mutta silti herkullista

Wii ja Sims koukuttavat

Viimeaikoina olen pelannut pelejä varsin innokkaasti, ja tämä on osittain sen syytä, että meillä on nyt Wii-konsoli täällä Melbournessa! G halusi ostaa sen, etten ikävöisi kotiin niin paljon. Ei se kyllä koti-ikävää poista, mutta hauskaa sillä on kuitenkin pelata. Minulla on nyt 3 peliä: Wiin mukana tullut Mariokart, Wii Sing Robbie Williams sekä Disney Sing It Family Hits. Mariokartia on hulvattoman hauska pelata uuden ystäväni kanssa, ja huomasin ilokseni, että Wii-versiossa on mukavan paljon ratoja! Yksinään kartin pelaaminen on tosin minusta melko tylsää.

Disney Sing It Family Hits - Paras karaokepeli!

Karaokepelejä hoilailen iloissani joko yksikseni tai kavereiden kanssa. Niin kauan kun etsin vielä sopivaa lauluyhtyettä tai kuoroa johon liittyä, karaokepeli on mainio ystävä laulamisinnon syttyessä! Harmikseni sain tosin huomata, että pelin EU/Aussiversiossa on entistäkin kehnommat biisit. Ainakin toinen Prinsessa Ruususen kappaleista, eli suosikeistani on korvattu jollain kehnolla. Toinen ärsytyksen aihe on, että peliin on valikoitu lähtökohtaisesti kappaleet hiukan kehnosti. Tästä esimerkkinä se, että Kaunottaresta ja Hirviöstä on valittu ainoaksi lauluksi Be Our Guest. Blaaa-aah, laulaisin sata kertaa mieluummin Tale As Old As Timea, tai Something There:a. No, onneksi Aladdinista on sentään älytty poimia A Whole New World. Ja vaikka kappalelistassa on parantamisen varaa, on tämä peli silti Disneyfanin lyömätön ykkönen karaokepeleissä!

Ja jos ei pelkkä Wii liimaa minua täysin pelien ääreen, niin sitten viimeistään Wiin ja The Simsin yhdistelmä. Satuimme G:n kanssa käymään viimeviikonloppuna Caribbean Gardens and Market nimisessä paikassa, jossa oli kiva puutarha ja ennen kaikkea isot markkinat. Olimme ihmeissämme, miten paljon siellä myytiin räikeästi selvää piraattikamaa!

Caribbean Gardens and Marketsilla oli paljon porukkaa shoppaamassa

Vaikka yleisesti piraattituotteet eivät pahemmin houkutelleet, niin pelien kohdalla kukkaronnyörit rupesivat heltiämään kun eteen sattui The Sims Complete Collection. Tämä on siis klassinen Sims, 1. osa, jota olen pelannut jo kauan aikaa sitten. Tarjolla olisi ollut myös 2. ja 3. osaa, mutta minulle ei kelpaa kuin aito ja alkuperäinen! Olen aina suhtautunut hiukan varauksella Simsin jatko-osiin, enkä innostu ostamaan jotain peliä vain parempien grafiikoiden takia. Ajatus paremmista grafiikoista vie minusta Simsistä nukkekotimaisen viehätyksen. Toisaalta enpä mene mitään vannomaan, kun en ole koskaan kokeillut, ja pitäisi varmastikin kokeilla ainakin 2. osaa, sillä kaverini suositteli sitä. Käyn ehkä ostamassa, sitten kun kyllästyn 1. osaan. Mutta 1. osassa on sekin hyvä puoli, että se toimii taatusti kannettavallani (ja toimii muuten todella hyvin, mistä olen varsin hyvilläni), jonka näytönohjain on mitä on, ja käyttiskin vain XP.

Rakentelemani klassinen talo Sims 1:ssä

Rakentelemani loma-teemainen talo Sims 1:ssä

Rakentamani mökki Sims 1:ssä

Sims on kyllä varsin koukuttava peli. Harmillisinta vain on, että olen aikoinaan ladannut hirveän läjän kaikkea lisäkrääsää netistä ja polttanut cd:llekin, mutta ne ovat kaikki kotona Suomessa. Ja täällä en pysty lataamaan meidän kehnolla Wifillä. Pitää malttaa odottaa, että saamme kiinteän linjan. Muutamme muuten viikonloppuna uuteen asuntoon, johon kiinteä linja sitten hankitaan. Kerron siitä myöhemmällä erää!

Kertokaa, mitkä ovat teidän suosikki-PC ja konsolipelejänne? :)

Joulufiilistelyä~

Jotenkin onnistuin saamaan jouluinnostuksen päälle, ja kun eksyin ostokeskukseen shoppailemaan, niin äkkiäkös sitä löytyi yhtä sun toista joulutarvetta. Mikä tärkeintä, hommasin meille joulukuusen! Kuulostaa paljon, paljon suuremmalta kuin mitä se onkaan, joten pitää varmaan kutsua sitä "joulukuuseksi" lainausmerkeissä :D Se on siis oikeasti 15 senttiä korkea muovikoriste, eikä mikään oikea kuusi ^^; Mutta se on juuri sopiva näihin olosuhteisiin, ja voimme helposti napata sen mukaamme roadtripille motellihuonettamme somistamaan! Sen alla on pieni kytkin, josta saa hienot väriä vaihtavat vilkkuvalot päälle. Hieman amerikkalaista joo, mutta minusta se näyttää kauniilta hämärässä valaistuksessa. (Ja ei, se ei onneksi piippaa mitään joululaulua kamalalla tilulilulii-äänellä).

"Joulukuusemme"

Se vilkkuu ja vaihtaa väriä xD

Lisäksi innostuin ostamaan askartelutarvikkeitakin joulukorttien väsäämiseksi. Pitääkin pistää töpinäksi, jotta ne ehtivät sinne pallon toiselle puolelle ennen H-hetkeä ^^; Paikallisesta paperitarvikekaupasta sai todella kauniin värisiä askartelupapereita! Sellaisia helmiäshohteisia sävyjä, joita ei varmaan Suomesta löytyisikään kuin korkeintaan Hobby Pointista, jos sieltäkään. Tykästyin erityisesti helmiäishohtoiseen ultramariininsiniseen, joka sopii hyvin yhteen ostamieni hologrammitarrojen kanssa. ^^ Saatte nähdä tässä vaiheessa kuvia vain tarvikkeista, ehkä sitten myöhemmin laitan kuvat valmiista korteista, mutta vasta sitten kun ne ovat varmasti tulleet perille Suomeen ;) En halua pilata yllätystä!

Joulukorttitarpeita (paperit eivät näytä tämän kuvan valaistuksessa yhtä hienoilta kuin luonnossa)

Taidanpa huomenna virittäytyä kunnolla joulutunnelmiin kuuntelemalla joulumusiikkikanavaa nettiradiosta töissä! Rakastan perinteisiä amerikkalaisia ja englantilaisia joululauluja, kuten esim.: Let it Snow, Winter Wonderland, Jingle Bell Rock ja Have Yourself a Merry Little Christmas. Perinteisistä Christmas Caroleista tykkään myös, erityisesti esim. Hark! The Herald Angels Sing, ja Gloria in Excelsis (näitä on tullut itsekin lauleltua kuoroharrastuksissa). Niin, nämä ovat ehdottomia suosikkejani! Mitkä ovat teidän suosikkinne?

Keräilijän aarteita

Minulla ei ole mitään teemaa tälle postaukselle, mutta ajattelin höpistä vähän kaikesta. Vaikka viimeviikonlopusta, jolloin kävin ostoksilla Chapel Streetillä ("Kappelikadulla", kuten sitä itse kutsun) uuden saksalaisen ystäväni kanssa. Kappelikatu on hauska, sillä siellä on paljon second-hand eli käytettyä tavaraa myyviä liikkeitä. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita että tavara on halpaa: jotkut käytetyt vintage-vaatteet tai jopa kirjatkin olivat yllättävän kalliita.

Poikkesimme myös Chapel Street Bazaarissa, jossa myytiin vähän sitä sun tätä: vaatteita, huonekaluja, leluja... tavaroita yhdisti vain se, että ne olivat kaikki aitoa retroa. Lasisissa vitriineissä oli myös figuureja, ja siitäkös innostuin, sillä löysin yhden lasivitriinin täynnä Disney-figuureja! Mukaan tarttui mielestäni erittäin sievä Prinsessa Ruusunen. Keräilen Disney-prinsessafiguureja, ja minulla on ennestään jo Lumikki, Tuhkimo, Ariel ja Ruusunen (molemmat jälkimmäiset vaaleanpunaisissa mekoissa).

Tämä aarre löytyi Chapel Streetin basaarista

Lisäksi kävin viimeviikonloppuna mallissa eli ostoskeskuksessa, jossa satuin pahaa-aavistamatta piipahtamaan lahjatavarakauppaan. Ja eikös sieltä löytynytkin hernetäytteinen Russ:in koirapehmo, joka oli aivan pakko saada matkaan. Keräilen muuten Russ:in pehmolelujakin, juuri näitä kyseisiä joilla on isot, unisen näköiset silmät. Ennestään minulta löytyy jo pari koiraa ja kissaa. Tuli ikävä niitä kavereita Suomessa! Tämä uusi tulokas sai nimekseen Ryppy. ^^ Ryppyä on mukava silitellä aina kun tulee ikävä Mikiä, sitä oikeaa koiraa Suomessa.

Se on vain liian söpö.

Kuten huomaatte en ikinä kasva aikuiseksi, sillä ostelen vieläkin figuureja ja pehmoleluja! Mutta mitä pahaa siinä toisaalta on, jos pitää söpöistä asioista? :) Ikääntymisestä puheen ollen, synttärini lähestyy uhkaavaa vauhtia. Älkää kysykö paljonko täytän, sillä en muista itsekään (enkä halua muistaa!) Hahaha! Odotan synttäreitä kyllä siinä mielessä innolla, että tiedän saavani silloin tilata töissä firman piikkiin haluamani juustokakun... yum yum! 

Joulusuunnitelmat alkavat muuten pikkuhiljaa hahmottua. Menemme todennäköisesti G:n kanssa roadtripille Grampians-kansallispuistoon (ja ajelemme todennäköisesti muuallakin lähiympäristössä). Sieltä löytyy siis mm. jylhiä vuoria ja laaksoja, upeita patikkareittejä sekä kenguruita luonnossa. Lomamme ei riitä lentämään Eurooppaan, mutta voittaa kuitenkin sen loman mitä meillä olisi Suomessa, sillä täällä sunnuntainen joulupäivä hyvitetään pitämällä tiistai vapaana. Mahtavaa, eikö?? Meillä on siis peräti neljän päivän joululoma, ja siitä tulee kieltämättä aika erikoinen joulu - kun Suomessa nautitaan jouluruokia perheen kesken neljän seinän sisällä, me seikkailemme Australian luonnossa tulikuuman kesäaurigon paahteessa tai lillumme motellin uima-altaassa. Menee se varmasti mahtavasti niinkin, mutta uskokaa pois, minulla ei olisi ollut mitään perinteistä joulunviettoa vastaan.

Ja nyt minulla on vielä kaksi kysymystä juuri sinulle! Ja kyllä, haluan vastauksesi :) Tässä ovat kysymykset: 1. Mitä sinä keräilet? ja 2. Mitkä ovat joulusuunnitelmasi? 

Leijonakuninkaasta ja Kaunotar & Hirviöstä

Kirjoittelin joku aika sitten Leijonakuninkaasta, joka oli tullut täällä 2- ja 3D:nä elokuvateattereihin. Kävin kuin kävinkin katsomassa sen (tosin 2D:nä, sillä kuten sanottu en kauheasti arvosta 3D-efektejä), ja se oli edelleen yhtä mahtava kokemus. Tosin elokuvaan ei oltu lisätty mitään uusia kohtauksia, mikä oli pieni pettymys. Toisaalta säilyypähän ainakin aivan samanlaisena kuin ennenkin näin. Englanninkieliset äänet olivat hyviä, mutta odotan kyllä, että pääsen katsomaan suomeksi dubattua versiota kunhan saan dvd:n uusintapainoksen käsiini!

Leijonakuningas jaksaa viehättää yhtä paljon kuin aiemminkin

Leijonakuningas dvd:stä puheenollen, huomasin täällä Melbournessa eräässä tavaratalossa myynnissä Leijonakuningas-trilogian, ja ostoshimo iski välittömästi. Sen taltuttikin ainoastaan 60 dollarin hintalappu sekä suomenkielisen puheen (ilmeinen) puute. Mahtaakohan trilogia tulla myyntiin Suomessakin?? Toivottavasti, sillä haluaisin nähdä 2. ja 3. osan, joita en ole ennen nähnyt- tosin en tiedä, ovatko ostamisen arvosia vai eivät. Disneyn jatko-osien laatu kun vaihtelee niin laidasta laitaan; monet ovat kehnoja, mutta joukkoon mahtuu muutamia ihan kivojakin, kuten Mulan 2, Lilo ja Stitch 2, tai Jafarin paluu (joka oli kyllä luokattoman huonosti piirretty, mutta muuten ihan toimiva jatko-osa).

Ja Disneystä puheenollen yleisesti, huomasin äskettäin, että täällä menee Kaunotar ja Hirviö -musikaali itse asiassa vain tämän viikon loppuun saakka, ja Disneyhulluna minun on tietenkin pakko saada liput, vaikka ne kustantavatkin 40 taalaa aikuiselta. G:kin lupasi tulla mukaan! Toivottavasti niitä lippuja on vielä saatavilla (netissä ei pystynyt varaamaan, mutta lähetin sähköpostitiedustelun). Jos pääsen Kaunotarta ja Hirviötä katsomaan, niin se on jo itseasiassa kolmas kerta kun näen kyseisen musikaalin. Olen nähnyt sen Suomessa kansallisteatterissa sekä lisäksi lyhennelmän Disney Hollywood Studios -teemapuistossa. Molemmat olivat varsin mahtavia kokemuksia. Tarina on ihana, mutta kaikkein eniten minua sykähdyttää Alan Menkenin upea musiikki, joka on suorastaan ikivihreää. Kyseinen säveltäjänerohan on säveltänyt yhteistyössä myös mm. Pienen Merenneidon ja Aladdinin musiikit.

Kaunotar ja Hirviö -musikaalin mainoskuva

Kaikki te Disneystä pitävät ihmiset, kertokaa mitkä ovat teidän parhaimpia Disney-elämyksiänne? Ja jos joku on nähnyt Leijonakuningas 3D:n, niin kuulisin mielelläni miltä leffa vaikutti verrattuna perinteiseen 2D-versioon.

Söpöt pörröiset ystävämme (+matkakuumetta!)

Pahoittelen että tästä tulee hieman matkailu/Australia-aiheinen postaus (joka sopisi ehkä paremmin toiseen blogiini), mutta en voi olla ihkuttamatta viimeviikonloppuna G:n kanssa näkemiäni koaloita!!

Olimme siis koko viimeviikonlopun tien päällä Great Ocean Roadilla (hienoja nähtävyyksiä täynnä oleva reitti, joka alkaa reilun sadan kilometrin päässä Melbournesta), ja yövyimme kaksi yötä poissa kotoa. Reitin varrella  tuli vastaan useita tilaisuuksia nähdä söpöjä pörröisiä ystäviämme luonnossa (mikä on minusta paljon hienompaa, kuin katsella niitä eläintarhan aitauksissa): Kenneth Lake -nimisessä paikassa kulki tie eukalyptuspuiden keskellä, ja kun auton malttoi pysäköidä tien reunaan ja kävellä hetken matkaa jalan, saattoi koaloita bongata jopa tusinan korkeiden puiden latvoissa.

Kenties paremmat valokuvaustilaisuudet tulivat kuitenkin vastaan myöhemmin, kun törmäsimme tien varressa olevissa matalissa puissa oleskeleviin koaloihin myöhemmin reitillämme. Eräs yksilö mutusteli eykalyptuspuun lehtiä matalalla oksalla, kun taas toisessa paikassa näimme kokonaisen matalan puun täynnä koaloita, joilla oli menossa jonkinlainen kina keskenään (ja ne pitivät tosi kummallista ääntä!!) Suloisin oli muista erossa istuskeleva, rauhallisen oloinen yksilö, josta sain useita hyviä kuvia.

Tämä kaveri mussutti eukalyptuspuun lehtiä

Tämä söpöys vain istuskeli tyynesti puunoksalla ja tuijotti minua kummissaan

Pakkohan sitä oli itsekin päästä kuvaan koalan kanssa!

Kun asustelee täällä Australiassa, tulee suorastaan nälkäiseksi uusille matkailukokemuksille. Haluaisin käydä ainakin Adeleidessa, Kultarannikolla (teema- ja vesipuistoja!), Cairnsissa, Uudessa-Seelannissa, ja miksei Tasmaniassakin (huh, kun rahat ja aika riittäisikin!). Viime aikoina olen tosin risteilyihin hulluna olevan mieheni painostuksesta innostunut itsekin ajatuksesta mennä Tyynen valtameren risteilylle ja nauttia auringosta mm. Fijillä, Vanuatulla ja Tahitilla. Ne ovat paratiisisaaria, ja vaikka luulisi että täällä Melbournessakin saisi rannoista ja meressä lillumisesta kyllikseen, niin näin ei ole ainakaan meressä lillumisen suhteen, sillä merivesi lienee kesälläkin maksimissaan 24 astetta lämmintä. Toki täälläkin ilmat ovat lämpimiä kesän tullen, eli marras-helmikuun välisenä aikana. Joulusta tuleekin varsin lämmin täällä, mikä tuntuu varmasti hyvin oudolta. Tulisin  silloin mieluiten  Suomeen, tai oikeastaan Englantiin johon vanhempani matkustavat perhetuttujemme luokse, mutta eipä taida vähäiset lomat sitä sallia tässä vaiheessa. :(

Enemmän koaloista ja muista Australian kokemuksista voi lukea toisesta blogistani One-way ticket to Oz:ista. 

Tyynen valtameren risteily on haaveissani (kuva Googlesta)

Turmiolliset herkut... ja Nintendo 3DS

Olen laiminlyönyt blogini säännöllisen päivityksen ja olen todella pahoillani siitä! Ei ole oikeastaan ollut paljon päivitettävää, elämä rullaa eteenpäin arjen merkeissä. Kesä alkaa olla pikku hiljaa korvillaan täällä Melbournessa ja säät lämpenevät. Haluaisin mereen uimaan, mutta vesi on vielä jääkylmää luullakseni joulukuulle asti. >.< Olen nauttinut kuitenkin säistä käymällä säännöllisesti lenkillä läheisessä puistossa ja rannalla.

Lenkkeilyä tarvitaankin, koska painoni on varmaan hujahtanut taas tappiin. Keväällä pohdin, että olisipa mukava pudottaa ehkä kilo tai pari pois häiden alla, mutta en sen kummemmin laihduttanut, eikä tarvinnutkaan, sillä laihduin ilman laihduttamista viimeisinä häidenalusviikkoina neljä kiloa (syynä stressi, kiire ja se ettei ehtinyt tai huvittanut syödä!) Olin häissä hoikimmillani ikinä. Nyt paino on tullut rytinällä takaisin kun täällä saa niin paljon kaikenlaisia herkkuja joka paikasta! Rakastan erityisesti tuoreita cookie/suklaahippukeksejä, sellaisia kuten esim. Subwayssa myydään. Niitä saa täällä tuoreena supermarketeistakin.

Pancakes~ Nami! Tätä herkkua sai Pancake Parlourista Melbournen keskustasta

Päivät siis kuluvat töissä uurastaen, iltaisin saatan ehtiä pelailla hetken DS:ää lenkkeilyn jälkeen. Olen taas jumittunut Nintendogsiin, haluan saada lisää Trainer-pisteitä ja unlockata viimeisenkin koirarodun, jota minulla ei vielä ole! Minusta on kyllä hauskaa, miten Nintendogsissa koirat ovat omanlaisia persooniaan, niin kuin oikeassakin elämässä. Cavalier King Charlesin spanielini Dani on viimeaikoina ollut harvinaisen huomionkipeä. Lisäksi se innostuu aina jokaisesta uudesta opettamastani tempusta ikihyviksi, ja esittelee uusia taitojaan väsymättä. Hauska otus!

Olen niin hullaantunut Nintendogsiin, että minun on sitten kai pakko ostaa Nintendo 3DS -konsoli, jotta pääsen pelaamaan Nintendogs + Catsiä, pelisarjan uusinta julkaisua joka on höystetty kivoilla uusilla ominaisuuksilla. En kuitenkaan taida investoida 3DS:ään vielä, se kuitenkin tuli vasta markkinoille ja värivalikoima on rajallinen (pinkkihullu kun olen, niin on pakko saada pinkki, minulle ei kelpaa musta, punainen tai sininen!). Taidanpa odottaa, että markkinoille tulee sopiva bundle, tai siis pakkaus jossa on mukana itse konsoli ja jokin peli, mieluiten tuo edellä mainittu.

Nintendo 3DS:n nykyinen värivalikoima ei säväytä (sininen on kivoin, jos olisi joku pakko valita)

Nykyinen konsolini on kyllä niin söpö, etten tahtoisi luopua!
Tässä Hello Kitty -konsolikotelon kansi...

Ja tältä näyttää itse konsoli! (Nuo ovat muuten liimapinnattomia
Hello Kitty-tarroja, joten eivät jätä mitään jälkeä laitteeseen)



Conimuisteloita taannoisilta vuosilta [tagged]

Minut tagattiin jokin aika sitten ja ajattelin nyt vastailla tähän. Tässä tehtävänanto:

"On kuusi asiaa jotka teidän täytyy kertoa. 3 negatiivista ja 3 positiivista, tietysti rehellisesti. Lopuksi taggaat kuusi blogia ja linkkaat alas blogin, joka sinut linkkasi"

Huom! Pahoittelen kuvien huonoa laatua. Johtuu nykyisestä netistäni, joka on todella huono. Koko postauksen tekeminen oli tuskaisaa >.< 

Kolme negatiivista asiaa:

1.Cossi, joka on vähiten suosikkisi ja syy

Minulla taitaa olla yhteensä 7 cossia, 1 lolitapuku ja 1 maid-asu, mikä ei ole mistään tietystä sarjasta. Näistä kaikista yhteensä 3 on ompelijan tekemiä (ja 2 Feeniksin tekemiä!), koska ompelijan käyttö vain madalsi niin paljon kynnystä cossaamisen aloittamisessa. Olen ollut aina surkea ompelemaan, enkä uskaltanut aluksi kokeillakaan. Sittemmin olen päässyt tästä kammosta onneksi yli, mutta olen tosi hidas saamaan kokonaista pukua aikaan, joten olen vieläkin sitä mieltä että ompelijan käyttö ei ole huono ajatus, jos aika tai taidot eivät vain yksinkertaisesti riitä!

Mutta siis, en osaa nimetä tiettyä cossia, mutta monissa on parantamisen varaa. Esim. harmittelen vieläkin että käytin halpaa, mega-blingbling-kiiltävää Suzanne-satiinia Super Sailor Moon -cossini helmaan. Se oli ensimmäinen cossini ja minulla ei ollut mitään kokemusta kankaista ja niiden ostamisesta, joten annettakoon kai anteeksi aloittelijan mokana. Mutta ottakaa te muut oppia. Kuunnelkaa täti Nicaraa, pysykää kaukana siitä Suzannesta, vastustakaa sitä houkuttelevaa hintalappua. :D Laadusta kannattaa maksaa!

(Suzannea voi kyllä mielestäni käyttää pieniin pintoihin, kuten yksityiskohtiin ja asusteisiin, mutta puhuinkin edellä lähinnä kokonaisen/puolikkaan puvun ompelusta, jolloin jättäisin ko. kankaan omaan arvoonsa)

Tämä muuten ihan nätti kuva paljastaa halvan hamekankaan ^^;

2. Huonoin kokemus conissa

Pari vuotta sitten esiinnyimme Animeconissa Feeniksin ja erään toisen cossaajan kanssa Chobits-ryhmänä. Harjoitukset sujuivat ongelmitta, mutta lavalla aiemmin leikattu polveni päätti hajota kesken esityksen. Pystyin esiintymään loppuun asti, mutta nilkutin kyynärsauvojen kanssa conin jälkeiset pari päivää. ^^; Polvi onneksi parani ilman uutta leikkausta.

Lisäksi ko. conissa tapahtui monta muutakin epäonnekasta kommellusta. Mm. sain 60 euron pikavoiton parkkipirkolta (note to self: älä koskaan pysäköi Tampere-talon parkkikselle, se maksaa JA se on täynnä) ja Feeniksin puhelin meni melkein pilalle, kun salaattikastikkeet kaatuivat laukkuun. ^^;

Ropeconissa kolmisen vuotta sitten joku oranssikaapuinen munkki tuli juttelemaan minulle (tuntui HIEMAN oudolta, kun hän oli munkkikaavussaan ja minä lolitahepeneissä) ja yritti tuputtaa minulle jotain elämänohjekirjaa, josta hän selvästi halusi rahaa, vaikka en edes halunnut koko kirjaa. Se oli epämukavaa.

3.Huonoin conisi ja syy

Cosplaygaala vuonna 2010 Gloriassa oli aika kehno kokemus. Tilat eivät vaan mielestäni sopineet ollenkaan conin pitämiseen.

Sai sitä onneksi jonkun kuvan otettua Gloriassa, vaikka valaistus oli surkea. Minako feilasi, Rei (Mercury) on ankara :)

Yleisesti ottaen tilat ja conipaikan ympäristö ovat aika olennaisia conin onnistumisen kannalta. Jos on liian ahdasta, kuuma tai hämärä valaistus, tai ei ole kunnollista paikkaa missä hengailla ulkona, niin se kyllä latistaa takuuvarmasti conitunnelmaa. Jos on huono sää, niin hyvät sisätilat voivat vastaavasti pelastaa paljon.

Kolme postiivista asiaa:

1. Lempicossisi ja syy

Vaikea kysymys taas! Viimeisin cossini (Candy Candy, jonka tein kokonaan itse) on noussut nopeasti kärkeen, mutta toisalta Sailor Moon -cossitkin ovat hyvin rakkaita, varsinkin kun niissä pääsen olemaan osa ihanaa ryhmää! Ehkä Prinsessa Venus vie voiton... prinsessahepeneissä olo vaan on niin ihkua *__*

Mainittakoon myös, että Chobitsin Sumomo & Kotoko -paricossi on myös ollut suosikkejani. Ne vaan ovat niin hauskoja hahmoja, plus paricossaaminen oli hieno kokemus!

Prinsessailua (kurotin saippuakupliin, jotka eivät tietenkään lentäneet kuvaan ^^;)

Sumomo ja Kotoko -paricossaus oli vaan niin hauskaa! Sumomo kiusaa Kotokoa (Feeniks), editointi minä itse

Sumomo kiusaa taas!

2. Paras kokemus

Edelliseen vastaukseen viitaten, kaikki ryhmä/paricossit coneissa ovat olleet parhaita kokemuksiani. Varmaan näistä Moonlight Masquerade-cosplayryhmän kanssa hengailu, harjoittelu ja esiintyminen on ollut kaikkein hienointa! Ryhmäläiset, tunnette itsenne, olette kaikki mahtavia ja teidän kanssa on ollut mahtavaa esiintyä! Animecon 2009 Kaapelitehtaalla oli unohtumaton paitsi esityksen, myös upeiden meren edustalla otettujen ryhmäkuvien ansiosta.

Melkein koko ihana Moonlight Masquerade ryhmä Animeconissa 2009, tämä Tomi Schuvalowin ottama kuva on vain yksi monesta onnistuneesta otoksesta!

Täytyy myös sanoa että oli tosi hauskaa osallistua Animeconin Cosplaydeittiin muutama vuoksi taaksepäin. Cossasin siis Belldandyä Ah! My Goddessista, ja olin yksi kilpailijattarista. Kun olin lavalla, pääsin eläytymään hahmooni henkeen ja vereen asti (ja vastaukseni olivat yhtä naiiveja/toiselta planeetalta, kun hahmokin). Yleisöllä oli selvästi hauskaa, ja niin oli minullakin!

Niin, ja välillä sitä ihan unohtaa, mutta moni ystävyys on alkanut conista! Se on ehdottomasti parasta tässä harrastuksessa! 

Belldandy-cossailua Nekoconissa 2008 Kuopion musiikkitalolla. Siinä jos missä oivallinen conipaikka - näin mahtavia kuvauspaikkoja myös sisätiloissa, me LIKE! 

3. Paras conisi ja syy

Vaikea, vaikea! Ehkä loppupeleissä olen nauttinut eniten kiireettömistä coneista, jossa on päässyt hengaamaan ulkona ihanien ihmisten kanssa ja ottamaan paljon valokuvia. Seura tekee conin!

Lisäksi Suomi-matkailuaspekti minulle olennainen osa coninautintoa. On aina hauskaa vierailla muissa kaupungeissa ja yöpyä poissa kotoa - ja ikimuistoisia yöpymispaikkoja riittää, aina seurakunnan leirikeskuksesta hostelleihin ja retkeilymajaan keskellä ei-mitään!

Sori, en osaa nyt tagata ketään, koska kaikki potentiaaliset on jo tagattu! Minut tagasi Serenity Smile! Moonbeam blogissaan :) Kiitos tagista Serelle, oli hauska muistella conikokemuksia! Ihan tulee tippa linssiin, kun on niin paljon ihania muistoja ihanien ihmisten kanssa, joihin olen tutustunut tämän harrastuksen ansioista. Se on hieno asia. On ikävä teitä!

Koreapoppia a cappellana

Viimeviikolla sain kokea unohtumattoman livekeikan, ja vieläpä aivan sattumalta!

Voisin lyhyesti kertoa alkuun musamaustani... diggailen siis aasialaista poppia (japanilainen, korealainen, kiinalainen... kaikki menee! Suosikkibändejä mulla ei tosin ole), ysäri-, kasari- ja 70-luvun pop/discomusiikkia, sekä viimeaikoina yhä enemmän soulia/mowtownia/klassista R&B:tä (eli siis esim. Jackson Fivea, Stevie Wonderia, Diana Rossia yms.). Viimeviikolla olin raahamassa G:tä mukanani Melbournen keskustaan, jossa oli mainostettu pidettävän joku soulkeikka. Seikkailimme keskustassa hetken ja pian sain turhautua, sillä emme millään onnistuneet löytämään paikkaa. Olin jo luovuttamassa ja lähtemässä kotiin, mutta G bongasi jonkun paikan johon pääsi ilmaiseksi sisään, joten päätimme mennä katsomaan.

Paikka oli joku pienehkö baari/keikkatila ilmeisesti RMIT-yliopiston ylioppilaskunnan tiloissa, tai siltä ainakin vaikutti. Sisäänpääsy oli ilmainen, ja päivän esiintyjä oli Suade-niminen a cappella -yhtye. Minun a cappella -kokemukseni rajoittuvat lähinnä Rajattomaan, joka on varmaankin Suomen kuuluisin a cappella-yhtye. Rajattomaa on tullut kuultua radiossa tai telkkarissa satunnaisesti, enkä ole koskaan siitä erityisemmin syttynyt (tylsäääää~ musiikkia), eikä a cappella olekaan aiemmin pahemmin minua kiinnostanutkaan. Mutta tämä sattumallinen Suaden kuuleminen muutti suhtautumiseni a cappellaan aivan täysin.

Tämä miesyhtye vei sydämeni... Kuva suade.net:istä

Keikka oli aivan mahtava, enkä voinut uskoa, että noin upeaa esitystä pääsi katsomaan pulittamatta pennin penniä! Nämä kundit tuntuivat pystyvän vetämään mitä vain - vanhoja hittejä, uusia hittejä, Kylie Minogueta, jopa koreapoppia - vaivatta, huumorilla, ja ennen kaikkea aivan mahtavalla soundilla ja beatillä! Olin aivan haltioissani. Suadea oli pyydetty esittämään korealaisten tyttöbändien hittejä tulevalla Korean-keikallaan, ja pääsimme illan aikana kuulemaan yhden maistiaisena. Siis australialainen a cappella -miesyhtye esittämässä korealaista tyttöbändimusaa?! Sen täytyy olla joko täysi floppi tai täysiosuma! Esitys kuului ilman epäilystäkään jälkimmäiseen kategoriaan. Kundit vetivät biisin koreaksi huumorin, falseton ja koreografioiden kera, ja yleisö oli tikahtua naurusta. Tämä oli parasta mitä olen nähnyt aikoihin!!!

Viimeviikon kokemuksen jälkeen olen linkittänyt australialaisen a cappella -yhdistyksen sivut suosikkeihini, ja seuraan tiiviisti, milloin vastaavia kokemuksia olisi taas tarjolla. Jos tällaista olisi tarjolla Suomen musiikkiskenessä, olisin varmasti innostunut a cappellasta jo aikoja sitten.

Leijonakuningas DVD:nä ja 3D:nä elokuvissa!!!

Hihkuin vähän aikaa sitten elokuvauutuudesta (The Help) jonka haluan aivan ehdottomasti nähdä, ja tämä postaus jatkaa samaa linjaa! Huomasin nimittäin, että Leijonakuningas-DVD:stä on vihdoinkin tulossa uusintapainos kauppoihin. Olen tosi suuri Disneyelokuvien fani, ja omistan ison osan klassikoista VHS:nä ja nykyään myös DVD:nä. Mutta en Leijonakuningasta! Siitä on niin kauan, kun se DVD julkaistiin ensimmäisen kerran, että eipä tullut ostettua, kun siihen aikaan videokasetti oli vallitseva formaatti. Joten olen jo kauan aikaa odottanut, että se uusintapainos tulisi, ja nyt se tuli!! Pakko saada!!

Lisäksi huomasin äskettäin, että ko. leffa on myös leffateattereissa täällä Melbournessa!! Tulossa varmaan Suomeenkin, uskoisin. Leffaa näytetään sekä 3- että 2D:nä. En ole koskaan kauheasti välittänyt 3D-efekteistä elokuvissa (musta ne ei vaan jotenkin ole niin hienoja, että niistä haluaisi maksaa jotain ekstraa), mutta menen takuuvarmasti katsomaan ainakin perinteisen 2D-version ihan vaan siksi, että pääsen fiilistelemään mahtavaa elokuvaa suurelta kankaalta!! (Muistan muuten vieläkin, kun näin leffan ekan kerran teatterissa perheeni kanssa, ja silloin taisin olla maksimissaan 12-vuotias. Taisipa silloinkin nousta pala kurkkuun, kun Mufasa kuoli!) Harmi tosin, että täällä ei luonnollisestikaan ole mahdollista nähdä suomeksi puhuttua versiota. Olen aina arvostanut Disney-elokuvien suomidubbauksia, koska niissä äänet ovat todella laadukkaita ja hyviä näyttelijöitä.



Leijonakuningas 3D:n mainosjuliste



Tämä juliste on suosikkini näistä kahdesta!



Leijonakuningas on monen suosikki-Disney-elokuva, ja vaikka olen itsekin ihan täpinöissä sen uusintajulkaisusta, niin täytyy kyllä sanoa että minun ääneni menee loppupeleissä Pienelle Merenneidolle ja Aladdinille! Ne ovat kaikkien aikojen suosikkejani, ja hyvänä kolmosena tulee Kaunotar ja Hirviö, jonka juhlajulkaisun nappasin kaupan hyllyltä heti, kun se sinne ilmestyi vähän aikaa sitten.

Mielenkiinnolla odotan, onko Leijonakuninkaan uusintapainoksessa mitään uutuuskohtauksia. Edellämainittuun Kaunottareen ja Hirviöön sellainen oli nimittäin lisätty. Kaikki tuntemani ihmiset eivät lisäyksistä ole ilahtuneet, eikä minustakaan uusi laulu ollut mikään unohtumaton, mutta kuitenkin on jännittävää nähdä jotain uutta! Sillä olenhan tavallaan hankkinut kyseisen elokuvan kahteen kertaan (koska omistan myös VHS:n), joten minusta on mukavaa saada rahalle vastinetta ekstrojen ja lisättyjen kohtausten muodossa.

Vaatelöytöjä ja muita ihanuuksia

Lähdin Hong Kongiin ja Australiaan todella vähin taminein, koska halusin jättää tilaa matkalaukkuun ostoksia varten. Ja nyt kun tein hieman inventaaria, niin täytyy kyllä sanoa että on sitä tullut osteltua kaikenlaista ^^; Tällä hetkellähän elän melko tiukkaa kulukuuria, koska ainoa tulonlähde taloudessamme on G:n palkka, kun itse olen vielä työttömänä. Vuokrat ja ruoka on kallista, ja nyt ei parane tuhlailla, jotta raha riittää vielä vuodeksi eteenpäin.

Mutta Hong Kongissa annoin itselleni luvan käyttää rahaa huolettomammin, ja pakkohan siellä oli tämän tytön investoida vaatteisiin, koska niitä oli saatavilla aivan erityisessä Hello Kitty -vaateliikkeessä!! Honkkarissa, kuten nykyään muuallakin maailmassa Hello Kitty on kaikenikäisten suosiossa, ja  KI*LA*RA -niminen muotiketju myy lasten sijaan nuorille/aikuisille mitoitettuja, ihania Hello Kitty -vaatteita. Vaatteet ovat hauskoja ja aasialaisen muodin mukaisia. Kuka minua vähääkään tuntee, voi arvata että menin tietenkin ihan sekaisin KI*LA*RAssa! Olisin voinut viedä koko putiikin sisällön mukanani ostoskasseissa, jos raha ja matkalaukun tila eivät olisi tulleet vastaan ^^; (Hinnoiltaan Kittyvaatteet eivät mitään halpoja olleet, hinnat samaa tasoa kuin esim. Lindexissä ja KappAhlissa)

Hello Kitty -vaatteita KI*LA*RAsta, hauska seilorineule Sydneyn Dangerfieldistä, ja ihana kiinaruusutoppi Honkkarista

Molemmat mekot Melbournesta. Oikeanpuolinen oli oikea löytö, sillä se maksoi vaivaiset 6 dollaria!

Taas yksi KI*LA*RAn Hello Kitty-toppi, ja 10 dollarin farkkutakkilöytö Melbournen Chinatownista

Tämän käytännölliseksi osoittautuneen Hello Kitty-pikkulaukun ostin Honkkarista

Näitä pikkuisia laukkumaskotteja oli joka paikassa Honkkarissa. Oli pakko saada, kun hintakin oli vain pari euroa xD

Chi's Sweet Home -kännykkämaskotti. Olen sarjan suuri fani!

Sydneyssä ja Melbournessa olen tehnyt muutaman valikoidun investoinnin mekkoihin ja hameeseen, sekä lenkkitossuihin, mutta sen kummempaan ei ole tullut tuhlailtua. Tosin täytyy kyllä sanoa, että Chinatowneissa eli kiinalaiskortteleissa rahan saisi helposti palamaan. Täkäläiset "Kiinakylät" ovat nimittäin pullollaan aasialais/Japanimuotiliikkeitä, joissa myydään supersöpöjä loli-henkisiä röyhelövaatteita. Arvoitukseksi itselleni on vielä jäänyt, kenellä niistä oikeastaan on loppupeleissä varaa ostaa vaatteita, sillä aasiamuotiliikkeessä esimerkiksi röyhelömekko saattaa kustantaa jopa 170 dollaria!! Samoin nätin topin tai hameen hinta voi olla 80 dollaria. Minusta hinnat ovat törkeitä ja olenkin siksi tyytynyt vain hypistelemään ja ihailemaan ostamatta mitään.

Supersöpö aasialaiskrääsäkauppa Melbournen kiinalaiskorttelissa

Tämä hauska japanityylinen nalle istuskeli Melbournen keskustassa, en tiedä miksi ^^;

Söpöjen aasialaisvaatteiden lisäksi olen bongannut kiinalaiskortteleissa animanga-harrastajien kauppoja ja figuurikauppoja, jotka ovat pullollaan animekrääsää. Ehkä lähimpänä ostopäätöstä olin Sydneyn kiinalaiskorttelin markkinoilla, jossa myytiin ihania Sailor Moon -figuureja 3 dollarin kappalehintaan. Tarjolla oli n. 10-senttisiä avaimenperäfiguureja Sailoreista taisteluasuissaan sekä muita randomejä figuureja, kuten Usagi vatsallaan uimapuvussa, Ami yöpuvussaan, ja Chibiusa ja Hotaru maid-asuissa. Söpöjä olivat, mutta en kuitenkaan viitsinyt ostaa, kun on vielä lähtöä edeltänyt tavara-ahdistus tuoreessa muistissa (tarkoitan siis sitä, kun yritin hankkiutua kaikesta mahdollisesta turhasta eroon ennen Australiaan lähtöä, ja samalla tuli huomattua, että kyllähän sitä turhaa tavaraa on nurkkiin kertynytkin. Mitä vähemmän tavaraa, sitä siistimpää ja viihtyisämpää, näin se valitettavasti on! Ja sitä helpompi on myös muuttaa.)

Viikonlopun seikkailuista tulossa pian päivitystä One-way ticket to Oz -blogiimme, ja voin paljastaa, että tiedossa on mm. kuva bongaamastamme ilmielävästä nokkasiilistä!