Manga autismista ja muuta kiinnostavaa kesäluettavaa / Manga about autism and other interesting summer reads

Minulla on jo jonkun verran hyvää kuvamateriaalia Animeconista, mutta ennen sitä ajattelin esitellä muutaman mangasarjan jotka ovat tarjonneet mukavaa kesäluettavaa. Olen mangan (kuten myös kirjojen) suhteen nykyään varsin nirso, ja minua kiinnostaa lähinnä vain josei-sarjat eli 20+ v. naisille suunnatut draamasarjat. Tämäpä on osoittautunut varsin hankalaksi genreksi saada näppejään kiinni, sillä josei-sarjoja on käännetty englanniksi (saati suomeksi) niin vähän. Mutta siis joskus luen myös ihan perus shoujo-sarjojakin, jos niitä sattuu kirjastossa olemaan. Eli jos ei tarvii maksaa niin nekin joskus kelpaa paremman puuttessa. :)

I already have some good photos from Animecon, but before going into that I thought I'd talk about a few manga series which have been nice for some summer reading. When it comes to manga (and books), I'm very picky and I only tend to read josei series. This can be difficult sometimes, because not a lot of them have been translated into English. Occassionally I even read shoujo if I pick something up at the library - if there's nothing more interesting on offer. :)

Kallion kirjastossa Helsingissä on muuten varsin hyvä sarjakuva/manga-osasto. Aiheelle on varattu ihan oma huoneensa! Siellä valikoimia ihastellessa silmään sattui Keiko Toben With the light: Raising an autistic child. Kuullosti äkkiseltään jonkinlaiselta oppaalta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole, vaan draamasarja joka kertoo elämästä autistisen lapsen kanssa, lähinnä äidin näkökulmasta. Mangan 7 ensimmäistä osaa ovat yli 500-sivuisia järkäleitä. Viimeinen, 8. osa jäi ohuemmaksi sillä tarina ilmeisesti jäi kesken kun mangaka sairastui vakavasti ja kuoli myöhemmin sairauteensa. :(

The Kallio library in Helsinki has a very nice collection of comics and manga. While visiting, a title by Keiko Tobe, called With the light: Raising an autistic child caught my eye. The title made it sound like some sort of a self-help book, but it's actually a drama series that tells about the life of an autistic child (from the mother's view point). The first 7 parts of the series are thick books, more than 500 pages each. The last part is thinner, apparently because the mangaka got sick and died because of the illness, therefore never finishing the series. :(

With the Light: Raising an autistic child volume 1.
Tämä sarja osoittautui tylsästä kannesta ja nimestä huolimatta hyvin kiinnostavaksi ja opettavaiseksi!
This series turned out to be very intersting and educative despite the boring cover and title!

Lainasin pari osaa kirjastosta kokeilumielessä ja pohdin, saanko edes toista noista tiiliskivistä koskaan luettua, mutta niinhän siinä kävi että osat tuli luettua yhdessä hujauksessa. Kirjasarja ei saarnaa, vaan kertoo autistisen lapsen elämästä informatiivisesti. Mukaan mahtuu paljon muitakin unohtumattomia hahmoja ja perusdraamaa joka käsittelee perhesuhteita, vanhemmuutta ja lapsen kasvattamista. Mutta ennen kaikkea sarjaa lukiessani rupesin ymmärtämään mitä autismi on, sillä en aiemmin tiennyt aiheesta paljoakaan. Voisi sanoa, että sarjan lukeminen on samaan aikaan opettavainen ja viihdyttävä kokemus. On todella hienoa, että amerikkalainen Yen Press on tosiaankin päättänyt kääntää ja julkaista tämän sarjan länsimaissa! Aihe on tärkeä, ja kuten sanottu tämän genren mangoja on käännetty valitettavan vähän!

I borrowed a few parts wondering whether I'd be able to finish either of them, but in the end I couldn't put them down! The series does not preach, it just tells an informative story about an autistic child's life. There's also heaps of memorable characters and regular drama about family ties, parenthood and rising a child. I started to understand what autism is, a topic I previously was not familiar with. I would say it was both informative and entertaining to read this. I think it's wonderful that the american Yen Press has decided to translate and publish this series in the Western world! The topic is important, and not a lot of josei series get translated anyway.

Eipä siinä vielä mitään, mutta Kallion kirjastosta löytyy vieläpä suosikkisarjani Bunny Drop lähes kokonaisuudessaan! Oi onnea. Bunny Drop on myös josei-sarja, joka kertoo sekin vanhemmuudesta, mutta varsin epätavalliselta näkökantilta sillä tarinassa kolmekymppinen yksinasuva mies ryhtyy 6-vuotiaan sukulaistyttönsä huoltajaksi. Bunny Dropista on tehty myös anime, joka loppuu ennen kuin pikkutyttö Rin kasvaa isoksi, mutta ilokseni huomasin että manga jatkuu myöhemmälle iälle asti. Nyt odotan innolla, että saisin seuraavat osat käsiini, jotka jouduin varaamaan!

And that wasn't all, I even found my favourite series Bunny Drop from the library! Ah, bliss! Bunny Drop is also a josei series that tells about parenthood from an unusual viewpoint, since it's a story of a 30-year-old single guy who decides to take care of a 6-year-old relative. It's also been made into an anime series, but the anime finishes before Rin (the little girl) grows up. The manga, on the other hand, seems to go past this time. I was really excited to get to read volumes 3 to 6. Now I have made reservations to read the rest of them!

Yumi Unitan Bunny Drop, joseita parhaimmillaan!
Yumi Unita's Bunny Drop, josei at its best!

Lisäksi nappasin kirjastosta vielä Ako Shimakin Odota että rakastun -mangan. Tämä on kokoelma lyhäreitä ja aiheena peruskouluromanssit, eli ei niin minua kiinnostavaa. Mutta tykästyin kauniiseen piirrosjälkeen. Tarinat ja henkilöhahmot olivat yllättävän kivoja - minulla ei ollut paljon odotuksia, mutta olen varmasti lukenut huonompiakin lyhäreitä. Ei mikään unohtumaton lukukokemus, mutta kivaa hömppää kesäluettavaksi kuitenkin! Anime-lehden arvostelijan tavoin antaisin kritiikkiä ainoastaan huonosta käännöksestä. Tästä esimerkkinä se, että muutoin selvää suomea puhuvat poikahahmot kutsuvat tyttöhahmoja huvittavasti "beibeiksi" :D (kuka oikeesti muka puhuu näin?)

I also grabbed Ako Shimaki's Suki ni naru made matte. It's a collection of short stories, basic school romance so I wasn't that interested but I still picked it up. I enjoyed the beautiful style of the art. The stories and the characters were surprisingly good - I didn't have any big expectations, but I have surely read much worse short stories. Not a very memorable experience but still a nice and light summer read! The only negative feedback I would give is the bad Finnish translation. The boys call the girls "baby", which sounds very corny when used in Finnish! (Nobody talks like that anymore!) :D

Ako Shimakin Odota että rakastun on viihdyttävä ja kauniisti piirretty hömppämanga
Ako Shimaki's Suki ni naru matte made is an entertaining and nicely drawn light read

Jos sinulla on vinkata mitään hyvää mangaa kesälukemiseksi, kerro lisää kommenteissa!

If you can give a tip on a good summer manga read, please make a comment!

Tribuutti Sailor Moonille / A tribute to Sailor Moon!

Kaikki Sailor Moon -fanithan sen jo tietää, mutta siis pakko julistaa ilosanomaa, pian käynnistyy uusi sarja Sailor Moon Crystal! Olen ollut Sailor Moon -fani jo viimeiset 14 vuotta, joten luonnollisesti odotan uutta julkaisua innolla! Uuden sarjan julkaisu osoittaa myös sen, että Sailor Moon on totisesti säilynyt ikivihreänä ja aina yhtä kiinnostavana sarjana siitä huolimatta, että alkuperäisestä animesta on jo vierähtänyt parikymmentä (!) vuotta. Mahtavaa tietenkin meille faneille, että nyt uudetkin sukupolvet tulevat näkemään ja toivottavasti viehättymään sarjasta.

All the Sailor Moon fans would already know this, but I still must rejoice: the new Sailor Moon Crystal series starts soon! I've been a Sailor Moob fan for the last 14 years, so naturally I'm looking forward to the new series. That a new series is being released 17 years after the original anime finished definitely shows that Sailor Moon is here to stay. It's fantastic for us fans that the new generations are introduced to and hopefully intrigued by the series.

Mutta jottei vanha kunnon 200:n jakson rupeama eli alkuperäinen anime täysin unohtuisi, kasasin joitakin legendaarisia ja ehkä joitakin jo unohtuneita hahmoja, pareja sekä kohtauksia. Huom! Nämä eivät ole mitään tyhjentäviä listauksia.

But so that the good old 200-episode original anime would not be forgotten, I put together some legendary and some almost forgotten characters, pairings and scenes. (Note: this is not meant to cover everything comprehensively) Enjoy!
 

Ruusupoju / The rose guy

Sailor Moonin maailmassa yliopistopojan tunnistaa vihreästä pikkutakista ja prässätyistä housuista.
In Sailor Moon you recognize male uni students by their green suit and ironed pants.
 

Oisit Mamo-chan sittenki pitäny sen pikkutakin päällä. Emme halua tietää enempää vapaa-ajan tyylistäsi.
Mamo-chan should've stuck with the green suit. We don't want to learn any more about his casual style.

Takishiido Kamen-sama sen sijaan kerää tyylipisteet smokissa ja silinterihatussa.
Olkootkin vähän kornia.
Tuxedo Kamen-sama, on the other hand, scores with his tuxedo and top hat.
Be it a little corny then.

Nephrite-kamen sama... täh? :D
Nephrite-kamen sama... huh? :D

Ainiin, ja kai ruusuja heittelevät sheikitkin voivat olla hottiksia.
Oh, and I guess even rose-tossing Sheiks can be hotties.

 

 

Kyyhkyläiset / The love dovey couples

 

 

Ilmeinen rakkaus (Usagi ja Mamoru)
The obvious love (Usagi and Mamoru)

Salattu rakkaus (Haruka ja Michiru)
The hidden love (Haruka and Michiru)

Poikarakkaus (Zoisite ja Kunzite)
The shounen-ai (Zoisite and Kunzite)

Tuhoon tuomittu rakkaus (Naru ja Nephrite)
The ill-fated love (Naru and Nephrite)

Nörttirakkaus (Naru ja Umino)
The nerdy love (Naru and Umino)

Ujo rakkaus (Rei ja Yuiichiro)
The shy love (Rei and Yuiichiro)

Chibirakkaus (Chibiusa ja Masanori-kun)
The chibi love (Chibiusa and Masanori-kun)

Kielletty rakkaus (Usagi ja Seiya)
The forbidden love (Usagi and Seiya)



Arka rakkaus (Makoto ja Motoki)
The timid love (Makoto and Motoki)



Pahikset / The baddies

 

 

Miksi seistä maassa, jos voit leijua näkymättömässä nojatuolissa kirsikankukkalehtien puuskassa?
So why would you just stand on the ground if you can hover on an invisible
arm chair surrounded by cherry blossom petals?

Dr. Tomoe. Koska hullut professorit on pelottavia.
Dr. Tomoe. Because mad professors are evil.

Bling-bling-poju Tiger's eye.
The bling bling boy, Tiger's eye.

Randomit osa 1. Koska vihreät punk-naiset leotardeissa on pelottavia.
Random part 1. Because green punk women in leotards are evil.

Randomit osa 2. Yksisarvis-pukuiset alfauroksetkin on pelottavia.
Random part 2. Unicorn-dressed alpha males are evil too.

Randomit osa 3. Tämä jos mikä on pelottavaa!!
Random part 3. This, if anything, is evil!!

Sailor Moon S, anteliaiden kaula-aukkojen luvattu kausi.
Sailor Moon S, the season of the generous cleavage.

Kissan elämää / A cat's life

Artemis sentään liiskataan hellällä kädellä...
At least Artemis gets crushed with a gentle hand...

...kun taas Luna liiskataan painavalla säkillä.
...whereas Luna gets crushed with a heavy bag.

Niin, ja Luna-raukka joutuu myös Rhett Butlerin ahdisteltavaksi!
Oh, and poor Luna also gets harassed by Rhett Butler!



Randomit jutut / Random stuff

 

Riisipallopää ja riisipallot
Odango atama and the odangos

Eks toi mee toisinpäin? xD
Isn't that supposed to be the other way around? xD

Jumppa-asusankarit ovat täällä
The leotard heros are here

Niin, siis tämän takiahan pyhätön pervo pappa halusi järjestää niitä jumppatunteja
Yeah so THIS was why the shrine's perverted old man wanted to have an aerobic session

Usagi hiprakassa. Älkää antako tuolle tytölle viinaa!
The drunk Usagi. Keep the booze away from that girl!!

Mamo-chan-riidat osa 110842.
The Mamo-chan fights vol. 110842.
 

Pienenä ei kantsis uhota, Sailor Moon.
Sailor Moon is small but still confident.

Voi sitä pahiksen tuostakin eliminoida!
Why not eliminate the monster from this pose!

Usagi, teeseremonian sulostuttaja.
Usagi, the grace of the tea ceremony.

Joskus etanatkin voivat tuhota sinut.
Sometimes, even snails can destroy you.

Moon Spiral Heart Attack! Pahikset eliminoidaan Sailor Moon S:ssä tietenkin
jättisuurella sydämen järkäleellä.
Moon Spiral Heart Attack! The bad guys are eliminated in Sailor Moon S
with an oversized heart boulder, of course.

 

 

Ja jos joku jäi kaipaamaan lisää, hassuja juttuja voi katsoa myös LOL Sailor Moon moments -kuvablogista. Mitkä kohtaukset Sailor Moonissa ovat teidän mielestänne hauskoja/ikimuistoisia?

 

And if you guys still want some more you can have a look at the LOL Sailor Moon moments -photo blog. What scenes do you think were funny/unforgettable?

 



Studio Ghibli: The Wind Rises (Tuuli nousee) (2013)

Ghiblin uusi elokuva The Wind Rises (Tuuli nousee) on saanut runsaasti julkisuutta, mm. siksi että se jää ilmeisesti viimeiseksi Hayao Miyazakin ohjaamaksi täyspitkäksi elokuvaksi. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 20-luvun Japaniin ja päähenkilönä on Jiro Horikoshi, poika joka rakastaa lentokoneita mutta on liian huononäköinen pilotiksi. Niinpä Jiro päättää ruveta sen sijaan lentokoneita suunnittelevaksi insinööriksi, ja hän pääsee kuin pääseekin Mitsubishin palvelukseen toteuttamaan unelmaansa "luoda jotain kaunista". Eräänä päivänä maanjäristys iskee Jiron ollessa junassa, ja selvittyään säikähdyksestä hän auttaa nuoren naisen sekä tämän palvelijattaren turvaan. Myöhemmin Jiro kohtaa naisen uudestaan, rakastuu ja menee naimisiin, mutta nainen sairastaa vakavaa tautia. Jiro joutuu tasapainoilemaan unelmansa toteuttamisen ja elämänsä rakkauden ja hänestä huolehtimisen välillä.

Ghibli's new film The Wind Rises has received a lot of attention, one reason being that it seems to be the last film to be directed by the renowned Hayao Miyazaki. The events in the film take place in Japan in the 20's and the main character is Jiro Horikoshi, a boy who loves airplanes but is too nearsighted to be a pilot. So he decides to become a plane designing engineer, and he makes it into Mitsubishi to realize his dream of "creating something beautiful". One day earthquake hits when he is on the train and he helps a young lady and her maid to safety. Later he meets this woman again, falls in love and gets married, but the woman has a deadly disease. Jiro has to balance between realizing his dream and taking care of the love of his life.

Päähenkilö on lentokoneen suunnittelija Jiro Horikoshi
The main character is the plane design engineer Jiro Horikoshi

The Wind Rises:ia on ylistetty paljon, eikä turhaan. Se on toisaalta aiheuttanut myös paljon ristiriitaisia näkemyksiä. The Wind Rises:ia arvioidessa on tärkeää huomata, että se on nimenomaan aikuisyleisölle tarkoitettu elokuva joka perustuu historiallisiin tapahtumiin, eikä siten ole mikään Henkien Kätkemän tyylinen fantasiaseikkailu. Joitain tämä fakta voi miellyttää, toisia ei. Toisaalta, vaikka elokuva kertookin (osittain) tositapahtumista niin fantasiaelementtejä tarinaan tuo unijaksot, joissa Jiro seikkailee ihailemansa italialaisen lentokoneensuunnittelijan Capronin kanssa.

The Wind Rises has been praised a lot, and for good reasons. However it has also created some controversy. One thing to note about it is that is is a historical film aimed at the adult audience, therefore you should not expect a fantasy adventure like Spirited Away. Some people like this fact, others don't. On the other hand, even if the movie tells mostly about real life events, it also has a fantasy element in the form of the dream sequences where Jiro has adventures with the italian plane designer Caproni.

Jiro jahtaa Capronia unessaan
Jiro chases Caproni in his dream

Kitkeränsuloinen rakkaustarina on kaunis osa elokuvaa
The bittersweet love story is a beautiful part of the film

The Wind Rises:n animaation taso on juuri sitä mitä Miyazakilta voi odottaa, ja kaikki on kauniisti viimeisteltyä jokaista yksityiskohtaa myöten. Käsittämättömän upea kaksiulotteinen animaatio yhdistyy moniulotteiseen historialliseen draamaan, ja yhdistelmä on niin tehokas että pariinkiin kertaan silmäkulmat meinasivat kostua elokuvaa katsellessa. Sekä Jiron unelma että hänen rakkautensa ovat traagisia, sillä hänen luomustaan tultaisiin käyttämään sodan välineenä, ja toisaalta hänen paljon rakastamansa vaimo oli kuolemansairas. Ensinmainittu fakta on tuonut elokuvalle paljon kritiikkiä (lähinnä amerikkalaisten suunnalta), sillä se kuvaa päähenkilön varsin inhimillisessä ja sympaattisessa valossa unohtaen joidenkin mielestä sen tosiasian, että mies suunnitteli 2. maailmansodassa tuhoa ja väkivaltaa kylväneen hävittäjän.

The animation is exactly what you could expect from Miyazaki, and every detail is well and beautifully crafted. The breathtaking animation combines with a multifaceted historical drama, and the result is so powerful that often my eyes would get wet when watching the film. Both Jiro's dream and his love were tragic, because his creation would be used as a tool in the war, and on the other hand his much beloved wife was deadly ill. The first mentioned fact ignited a lot of criticism (mainly from the Americans), because the movie creates a sympathetic depiction of the protagonist while, according to these people, omits the fact that he designed a fighter plane that brought about destruction and violence in the II World War.

Animaatio on taattua huippuluokkaa
The animation is guaranteed first quality

Jiro tapaa Capronin unessaan ja inspiroituu tavoittelemaan unelmaansa
Jiro meets Caproni in his sleep and is inspired to pursue his dream

Sen enempää historian tapahtumia kommentoimatta sanon kuitenkin, että oma mielipiteeni nojautuu lähinnä niiden joukkoon, joiden mielestä tämä elokuva on kauniisti toteutettu kuvaus miehestä, joka teki sitä mitä rakasti ja toteutti unelmaansa. Elokuva on vaikuttava sekä visuaalisesti että juonellisesti, ja ehdottomasti yksi Ghibli-studion unohtumattomimpia luomuksia!

Without touching upon the historical events I would say my opinion is more on the ground of those who think the movie is a beautiful depiction of a man who did what he loved and realized his dream. The movie is extremely powerful both visually and in terms of the plot, and it is certainly one of Studio Ghibli's most memorable creations ever!

Honey & Clover -animesarja / anime series

Päädyin katsomaan Honey & Clover -animesarjaa aika sattumalta, dvd-kokoelma kun sattui olemaan kirjaston hyllyssä ja koska sarja vaikutti kansien perusteella suht kiinnostavalta päätin lainata sen. Cd:itä oli kokonaiset 6 ja jaksoja koko sarjassa 24 (1. kausi) + 12 (2. kausi)! Katsottavaa tässä siis riitti. Honey & Clover, kuten useimmat animesarjat, perustuu mangasarjaan mutta siitä on tehty myös näytelty sarja ja elokuva. HUOM! En aio spoilata juonta, joten jatka vain lukemista... :)

I ended up watching Honey & Clover by accident, the dvd collection happened to be on the library shelf and the covers looked somewhat promising so I decided to borrow it. There were 6 CDs and 24 (1st season) + 12 (2nd season) episodes in total, so there was a lot watch! Honey & Clover is based on a manga series and it has also been adapted into a live action TV series and a movie. NOTE! I'm not going to spoil the plot so keep on reading... :)

Honey & Cloverin päähahmot koolla
The main cast of Honey & Clover

Honey & Clover kertoo ystävyksistä Yutasta, Shinobusta ja Takumista jotka opiskelevat taidetta. He tutustuvat Hagumiin, ystävysten opettajan serkun tyttäreen joka myös aloittaa opinnot koulussa. Hagumi on yksi sarjan keskeisiä hahmoja ja hän erottuukin jo kuvissa hyvin, sillä kaikki muut hahmot ovat jokseenkin "tavallisia" mutta Hagusta on tehty yltiö-kawaii suurine silmineen ja blondine kiharoineen, minkä lisäksi hän on muita hahmoja paria päänmittaa lyhyempi sekä muistuttaa muutenkin enemmän 9-vuotiasta kuin 18-vuotiasta. 

Honey & Clover tells the story of friends Yuta, Shinobu and Takumi who study art. They get to know Hagumi, the daughter of their professor's cousin who also starts her studies in the school. She's one of the main characters in the series and stands out pretty well as she is made almost overly kawaii with huge eyes and curly blond hair. And she's significantly shorter than all the other characters, making her look more like a 9-year-old rather than an 18-year-old that she is.

Hagumi Hanamoto on ällönsöpö ujo teini ja yksi sarjan päähenkilöistä
Hagumi Hanamoto is an overly cute shy teenager who is one of the main characters

Sarjassa on alussa aika paljon yleistä sekoilua ja hahmoihin tutustumista, mutta hiljalleen kuvioihin tulee kolmiodraamaa ja paljon yksipuolista rakkautta. En mene yksityiskohtiin sen tarkemmin sillä lupasin etten spoilaa juonta, mutta tosiaan sarja on paljolti komedia- sekä draamavoittoista. Alussa ja keskivälissä ei mielestäni oikein tapahtunut mitään, mutta etenkin 2. kauden alusta alkaen sarja selvästi vakavoituu ja kallistuu kreisikomediasta enemmän pohdiskelevan draaman linjalle. Tämä oli tervetullut muutos, ja lisäsi motivaatiota katsoa sarja loppuun asti.

There's a lot of general craziness and character introduction going on in the beginning and not a lot happening. However soon the love triangles and unrequited love get introduced. I won't go into the details but I would describe the genre as comedy and drama. The series gets a more serious, reflective flavor from the start of 2nd season which was a welcome change and added to my motivation to watch the entire series.

Sarjan kevyempää puolta
The lighter side of the series

Varsinkin sarjan alkupuolella on paljon hupaisia kohtauksia
Especially in the beginning of the series there are a lot of hilarious scenes

Vaikka sarjan pohdiskelevan puolen anti on paikoitellen varsin rikasta ja vivahdeikasta, niin täytyy sanoa kyllä että sarjan rakkauskuviot junnaavat välillä pahasti paikallaan. "Okei, toi tykkää tosta toisesta mut toi toinen ei tykkää siitä vaan sekin tykkää jostain toisesta joka ei tykkää siitä, ja tätä on nyt kestäny 24 jaksoo, what's next??" Näin ainakin itse tuli mietettyä useampaan otteeseen. Ja 2. kauden loppukin lässähtää kiinnostavien draamakuvioiden kannalta kuin pannukakku, ainakin omasta mielestäni. Onneksi kuitenkin hahmot kehittyvät tarinan aikana henkilöinä vaikka juoni onkin välillä väljähtyneen oloinen.

Although the reflective side of the series is partly very rich and interesting, I must say that the actual love triangles get boring at some points. "Ok, that girl likes that guy but he doesn't like her cos' he likes another girl who doesn't like her... and this has been going on for the last 24 episodes... what's next??" I found myself asking this at a lot of times. And in my opinion the end of the 2nd season falls flat in terms of any interesting drama development. Oh well, at least there's a lot of character development going on although the plot gets lame at times.

Rakkaus voi sattua ja niin poispäin.
Love can hurt and so on and so on.

Neliapilaa etsimässä
The search for the four-leaf clover

Alun kepeyden ja vähäisen juonikehityksen takia en ollut muutaman jakson jälkeen varma jaksanko katsoa sarjaa loppuun, mutta onneksi kuitenkin katsoin, sillä kuten sanoin sarjassa on se vakava ja pohdiskelevakin puolensa ja tarina etenee loppupuolella paremmin kuin sarjan alussa ja keskivaiheilla. Taidekorkeakoulu tapahtumakontekstina oli kivaa vaihtelua (en olisi jaksanut katsoa mitään lukioromantiikkaa enää oikein!) ja irtosi sarjan kreiseistä kohtauksista hyviä naurujakin. Ei parhaimpia sarjoja mitä olen nähnyt, mutta ei huonoimpiakaan.

Onko kukaan muu nähnyt Honey & Cloveria? Mitä mieltä olitte?

Because there didn't seem to happen a lot in the beginning of the series I wasn't too sure whether I'd bother to watch the entire story but I'm happy I did, because as I sad the series has it's reflective and serious side and the story flows better towards the end of the series. The art school is a refreshing context (I couldn't be bothered to watch any traditional high school romance anymore) and some of the crazy scenes offered good laughs. Not one of the best series that I've seen, but not the worst either.

Has anyone else seen Honey & Clover? What did you think?

Studio Ghibli: Ponyo rantakalliolla / Ponyo on the Cliff by the Sea (2008)

Äskettäisellä kirjastoreissulla mukaan tarttui Ponyo Rantakalliolla, Ghibli-elokuva vuodelta 2008 jota en itse asiassa ole nähnyt aikaisemmin. Minulla oli jostain syystä joku epämääräinen ennakkoluulo tätä elokuvaa kohtaan, en odottanut sen olevan kovinkaan hyvä ja ajattelin sen olevan lähinnä pienemmille lapsille suunnattu. Ehkä syynä on osittain kansikuva, joka ei mielestäni ole kovin markkinoiva.

I visited the library recently and decided to borrow Ponyo on the Cliff by the Sea, a Ghibli-movie from 2008 which I actually hadn't seen before. I had some weird negative bias towards the film, I didn't expect much from it and I thought it was geared mainly at younger children. Maybe one of the reasons for this is the cover image, which I don't find too inspiring.

Tämä kansikuva ei mielestäni tee oikeutta elokuvalle
This cover image does not appeal as it should in my opinion

Elokuvaa katsoessani kaikki ennakoluulot hälvenivät. Olen viimeaikoina nähnyt useita uudehkoja Ghibli-elokuvia, ja täytyy kyllä sanoa että tämä kuuluu ehdottomasti parhaimmistoon, jollei jopa paras näkemäni elokuva sitten Henkien Kätkemän. Jotenkin tässä elokuvassa oli paljon samaa viehätystä kuin Totorossa, ehkäpä juuri siksi koska elokuva kertoo lapsista ja yhdistää hauskasti fantasia-elementtejä "tavalliseen maailmaan".

All of my prejudice dissipated as I watched the film. I've recently seen quite a few rather new Ghibli movies, and I must say this is by far one of the best ones, in fact maybe the best one I've seen ever since Spirited Away. It has got that same kind of enchanting element as Totoro, maybe because it stars children as main characters and combines fantasy elements nicely with real world.

Viisivuotias Sosuke löytää Ponyo-kalatytön rannalta
Five-year-old Sosuke finds Ponyo the fish girl from the beach

Ponyo on kotoisin merenalaisesta maailmassa
Ponyo comes from a world under the sea

Ponyosta ja Sosukesta tulee parhaat ystävät
Ponyo and Sosuke become the best of friends

Ponyo kertoo kalalapsesta, joka asuu velhoisänsä tukikohdassa meren alla. Ponyo on kiinnostunut ihmisten maailmasta, joten hän pakenee kodistaan ja ajautuu meduusan kyydissä veden pinnalle. Siellä hänet löytää viisivuotias Sosuke-poika, ja Ponyo parantaa pojan haavan nuolemalla sitä. Näin Ponyo saa ihmisen DNA:ta, mikä antaa hänelle kyvyn muuttua ihmislapseksi. Ponyosta ja Sosukesta tulee läheiset ystävät, mutta Ponyo kaapataan takaisin veden alle. Sisukas Ponyo palaa kuitenkin jälleen maan pinnalle, mutta aiheuttaa samalla hyökyaallon, joka hautaa koko kaupungin alleen. Ponyon ja Sosuken täytyy löytää pojan äiti, mutta Ponyo rupeaa muuttumaan taas takaisin kalaksi. Voiko Ponyo lopulta elää parhaan ystävänsä kanssa kuivalla maalla? Jätän sen elokuvan kerrottavaksi.

Ponyo tells the story of a fish girl, who lives under the sea with her wizard father. Ponyo wants to desperately see the human world and escapes to the surface riding a jellyfish. She gets discovered by the five-year-old Sosuke, and she heals his wound by licking it, thus obtaining the ability to become human. Ponyo and Sosuke become close friends, but can Ponyo continue living on the surface where she longs to be? I'll leave this for the movie to tell.

Ponyo ja Sosuke lähtevät etsimään pojan äitiä
Ponyo and Sosuke set out to find the boy's mother

Ponyon äiti Gran Mamare on kaunis meren hengetär
Ponyo's mother Gran Mamare is a beautiful sea spirit

Ponyo haluaa muuttua kalasta ihmiseksi
Ponyo wants to transform from fish to human being

Elokuva teki minuun melko suuren vaikutuksen ja se ihastutti valtavasti alusta loppuun saakka. Ponyo on Ghibli-studion maineikkaimman ohjaajan ja käsikirjottajan Hayao Miyazakin kädentyötä, ja laatu on epäilemättä sen mukaista. Piirrostyyli, tarina ja hahmot ovat ensiluokkaisia ja pidin paljon tämän helposti tykästyttävän elokuvan mutkattomuudesta. Moitetta antaisin ainoastaan loppumusiikille, jokseenkin ärsyttävälle lasten lallatukselle, ja kansikuvalle joka kuten sanoin ei jotenkin tuo elokuvaa arvoonsa.

Onko kukaan muu nähnyt Ponyoa ja mitä mieltä olitte?

The movie made quite an impression on me and I was fascinated from the beginning until the end. It is written and produced by no other than Hayao Miyazaki, the most famous person of Ghibli, and the quality of the movie is second to none. This film is so highly likable and appealing. My only complaint is about the ending music, which can be quite annoying, and the cover image which as I said does not appeal as it should.

Has anyone else seen Ponyo and what did you think?