Satumainen päivä tuli loppuunsa ja on aika lähteä...

Häiden jälkeinen elämä. Huh. Tämä oli aluksi niin raskasta. Luulin aina, että hääyönä ja seuraavana aamuna olisi ihana ja onnellinen olo, mutta enpä ollut toisaalta ajatellut asiaa sen tarkemmin. Totta kai sitä iski kamala suru ja masennus, kun ihana päivä, meidän kaunis ja kenties elämän tärkein päivä oli ohi, ja samalla oli ohi kaikki suunnittelu ja vaivannäkö, joka aiheutti minulle niin paljon stressiä mutta josta toisaalta nautin myös niin paljon.

Sitä yritti lohduttaa itseään sillä, että kaikki meni ainakin vähintään niin hyvin kuin kukaan oli toivonut. Siviilivihkiseremoniamme, joka suoritettiin ulkona aurinkoisessa säässä kauniisti korsitellun hääkaaren edessä, oli kaunis, omasta mielestäni jopa liikuttava, emmekä katuneet hetkeäkään sitä että valitsimme avioitua ei-kirkollisin menoin. Juhlissa oli ihanaa ja nautimme joka hetkestä. Suurin osa vieraistakin taisi viihtyä erittäin hyvin. Pukuni ja asusteeni keräsivät paljon kehuja. Vieraat olivat otettuja, kun lauloin yllätysnumerona Kaija Koon "Tuulessani soi" sulhaselle, vaikka laulu ei tietenkään morsiamen omasta mielestä mennyt hyvin. Olin koko päivän ajan kovin, kovin onnellinen morsian.

Suru oli suuri, kun piti palata kotiin. Satumainen päivä oli tullut loppuunsa, oli aika palata arkeen ja normaaliin elämään, riisua kaunis morsiuspuku ja muuttua morsiamesta aviovaimoksi. Kaikki oli mennyt niin hyvin, ettei päivän olisi koskaan halunnut loppuvan, ja suru purkautui vuolaana kyynelvirtana, joka ei lakannut seuraavana päivänäkään. Onneksi sunnuntaina pääsimme vielä viettämään läksiäisjuhlaa ja näkemään ystävät vielä kerran, mutta silloinkin oli vähän haikea ja herkistynyt olo, varsinkin juhlan loppua kohti. Iso kiitos kaikille teille jotka olitte läsnä hää- ja läksiäisjuhlissa<3 Te teitte juhlistamme erityiset, ja olette tärkeitä minulle! Olin myös kovin liikuttunut kaikkien ystävien häälahjoista ja kauniista korteista kauniine sanoineen.

Nyt olemme valmistelemassa häämatkaamme Hong Kongiin sekä muuttoamme Australiaan, ja olen hyvin kiireinen tavaroiden pakkaamisen ja asunnon siivouksen kanssa. Valitettavasti en todennäköisesti pääse päivittämään blogiani vähään aikaan :( Mutta vaikka blogi olisi hiljaiselossa pari viikkoa niin päivitys jatkuu normaalisti heti, kun olemme asettuneet Ausseihin. En liitä tähän postaukseen kuvia häistämme (vain hääkukista), sillä blogini on julkinen ja häät kuuluvat yksityiselämääni, mutta kaikki ystäväni saavat linkin ja salasanan hääkuvagalleriaamme, ja niitä voi myös kysellä minulta.

Kuulemisiin taas pian!

Hääkukkia; buffet-asetelma oikealla ja hieman nuukahtanut morsiuskimppuni takavasemmalla

Miki tuli kylään lähtöämme edeltäväksi ajaksi<3



Hetki lyö

Tämä tulee varmaankin jäämään viimeiseksi kirjoituksekseni ennen häitä, eli viimeiseksi kirjoitukseksi ennen kuin neidistä tulee rouva o__o ("Rouva":sta tulee minulle mieleen kuusikymppinen mamma, mutta kai siihen titteliin tottuu).

Lyhyesti sanottuna: Ahdistaa. Stressaa. Jännittää. Minulle on jäänyt liikaa järjesteltävää tälle viikolle :(

Olen nukkunut todella huonosti viimeiset kaksi viikkoa. Olin jo lähtemässä pyytämään unilääkettä lääkäriltä, mutta sitten kuulin, ettei niitä yleensä määrätä kovin heppoisin perustein. :( Joten hain luontaistuotekaupasta jotain troppia, josta toivon olevan apua. Siellä olikin troppia jos jonkinmoista, ja olisi tehnyt mieli ostaa niitä kaikkia, koska niistä ei koskaan tiedä, mikä toimii parhaiten. Mutta ne olivat niin kalliita, että ostin vain yhden paketin. Toivottavasti tämä toimii... olen joskus ostanut jotain luontaistuotetta makeanhimon taltuttamiseen, ja se ei toiminut... Siellä oli muuten myös jotain kapseleita stressaamiseen/jännitykseen. Niillekin olisi ollut käyttöä, mutta ne maksoivat yli 20 euroa T__T Luulen kyllä, että humpuukia ovat suurin osa luontaistuotteista, mutta nykytilassani olen valmis kokeilemaan mitä tahansa, mistä mitenkään voisi ehkä olla apua >.>

Toivottavasti tämä toimii...

Menu/ohjelmalehtinen

Menu/ohjelmalehtisten massatuotantoa (nämä sain valmiiksi siis onneksi jo pari viikkoa sitten, mutta sisäsivut pitää vielä liimata...)

Ehkä naimisiinmenostakin selviää hengissä...

Häähössötystä ja kampauskoulua

Fiilikset ovat huomattavasti parantuneet viimepostauksista. Ensinnäkin löysin kihlasormukseni! Se vain ilmestyi lavuaarin reunalle siihen, mihin aina jätän sen, kun laitoin hiuksiini pinnejä o__o Ehkä se oli pinnirasiassa tai sen alla. Mielestäni kyllä tarkastin nuo paikat sataan kertaan. Todella outoa. Olen joka tapauksessa todella huojentunut, ettei sormus unohtunutkaan leffateatterin vessaan. Tästä lähin en ikinä riisu sitä julkisissa vessoissa käsiä pestessä >.<

Löytyneen sormuksen kunniaksi kuva ihanista kihla- ja vihkisormuksistani:

Vasemmalla kihlasormus ja oikealla vihkisormus! Vihkisormuksessa on pitsikuviointia, pieniä timantteja rivissä, ja sydän keskellä. Halusin jotain erikoisempaa ja tämä ihanuus löytyi Kultajousesta.

Viimepäivinä on ollut kova kiire häitä järjestellessä, mutta stressi on hiukan helpottanut, kun häiden ohjelma on alkanut pikku hiljaa muotoutua mielessäni. Toisaalta huomaan koko ajan uusia asioita, mitä pitäisi tehdä >.< Esimerkiksi eilen tajusin, ettei meillä ole kakun koristeita ollenkaan, ja en ole miettinyt yhtään miten pöydät nimetään ja merkitään. Ratkaisu: väsään kakun koristeet Cernitistä ja pöytien nimikylttien pidikkeet itse muovailumassasta, johon kiinnitetty hainleukapidike. Ihmiset häissä varmaan ihmettelee, että miten se (ja apujoukot) ovat jaksaneet näpertää noi kaikki, kun kutsukortitkin olivat suht monimutkaiset itseaskarrelut, ja häihin tulee itsetehdyt menut, edellämainitut kakun koristeet ja pöytien nimikyltit, vieraskirja, jne. Mutta minusta askartelu on tosi hauskaa! Tosin jos olisin aloittanut tosi ajoissa, en ehkä olisi näin stressaantunut. Mutta hyvä näinkin, sillä onhan tässä vielä yli viikko aikaa. Olen lukenut nettifoorumilta, että jotkut ovat jopa jättäneet askarteluja viimeiseen iltaan >.> En todellakaan aio olla niin myöhässä.

Olen jo nähnyt tosin parina yönä outoja hääaiheisia painajaisia >.> Toisessa niistä kampaukseni oli aivan järkyttävä, toisessa taas en edes huomannut kun koko vihkiminen oli ohi vaan kuljin kuin sumussa ja tämän jälkeen bestman ei hoitanut tehtäviään ja kaikki suunniteltu hääohjelma jäi toteutumatta. ^^; Todellisuudessa en stressaa näitä asioita niin paljon (en tiedä miksi ne silti tuli uniin), vaan lähinnä seuraavat ovat pahimmat pelon aiheet:

1) Tulen kipeäksi juuri ennen häitä. Olin jo hieman kipeän oloinen tällä viikolla, mutta taisi mennä ohi.
2) Saan aivan järkyttävän huuliherpeksen, joka tuppaa ilmaantumaan aina kun olen stressaantunut, väsynyt tai kipeä. Ja sitä ei muuten saa piiloon meikilläkään, jos se on tarpeeksi paha.
3) En saa silmäystäkään unta häitä edeltävänä yönä (tulee todennäköisesti toteutumaan, ellei lasi punaviiniä tai mieto unilääke saa minua nukahtamaan)

Häähössötysten ja kaupungilla juoksemisen lomassa olen hiukan yrittänyt kunnostautua kauneudenhoidon suhteen ja opetella laittamaan hiuksiani nätisti. Taustaa sen verran, että olen aina ollut huono laittamaan hiuksia, vaikka minulla on aina ollut pitkät hiukset joilla olisi voinut tehdä vaikka mitä (varmaan äidin syy, jonka hiustenlaittotaidot ja -innostus rajoittuivat aina pelkkään tavalliseen lettiin -__-). Mikään ei ole tylsempää kuin pitää hiuksia ponnarilla joka päivä, kun ei osaa tai jaksa tehdä mitään muuta. Mutta onneksi nykypäivänä on Youtube! Löysin eilen ja tänään pari hyvää videota. Tässä mitä sain aikaan (sori haaleat kuvat, piti vähän vaalentaa jotta hiuksista erottuisikin jotain):

Tämä SUPERmuhkea nuttura oli itseasiassa tosi helppo tehdä! Tarvitaan vain tavallinen donitsin muotoinen valkki, jonka läpi hiukset pujotetaan

Tein tämän söpön lettinutturan tänään! Hiuksia vähän irtosi toiselta reunalta, kun epäonnistuin pinnin kiinnityksessä >.> Mutta ensikerralla teen vielä siistimmän...

Videot löytyvät täältä (muhkea nuttura valkilla) ja täältä (lettinuttura).

Nyt siirryn odottamaan puhelua hammaslääkäristä... kauhulla. Kävin nimittäin paikkauttamassa yhden ilmeisesti melko syvän reiän pari viikkoa sitten, ja hammas on vieläkin purenta-arka. Hammaslääkäri uhkasi, että jos arkuus ei laannu, saatan joutua juurihoitoon. Juurihoitoon!! En ole ikinä ollut sellaisessa, mutta olen kuullut ja lukenut netistä kauhutarinoita, ja melkeen kyynelet nousevat silmiin jo pelkästään asiaa ajatellessa. Minulla on siis ihan kauhea hammaslääkäripelko, kiitos kokemusten 2. luokalla. Silloin minulta paikattiin 3-5 reikää koulun hammaslääkärissä, joka ei puuduttanut lainkaan ja porasi kolmella eri poralla. Kipu oli lamaannuttavaa, mutta hammaslääkäri vain vähätteli tuntemuksiani ja sanoi, että "turha itkeä, tämähän vain vähän nipistää". Niin että tuskin mikään ihme, että vielä aikuisiässäkin pelkään hammaslääkäriä, joskus jopa oikeasti itken hammaslääkärin tuolissa, kun poran ääni tuo vihlovan kivun mieleeni.

Toivottakaa onnea, etten joudu uusiin hammaslääkärikärsimyksiin :(

Parhaat polttarit ikinä

Eilen päiväsuunnitelmat meni ex tempore täysin uusiksi, kun kaverinhyväkkäät onnistuivat jymäyttämään ja yllättämään neiti polttarisankarin! Eli siis eilen vietettiin polttaripäivää ja oli kyllä aivan mahtavaa :)

Juhlat sai alkunsa, kun Mercury houkutteli minut pahaa-aavistamattoman Eurokankaaseen shoppailemaan, jonne yhtäkkiä hyökkäsi Feeniks ja muut kaverit, edellä mainittu julistaen jotain tyyliin "Seis!! Olet pidätetty!!" Koko konkkaronkka oli pukeutunut mustiin ja koristautunut sheriffin tähtirintaneuloilla ja aurinkolaseilla :D Itse sain "kauniin" raidallisen trikoopaidan ja hatun päälleni, vanginkyltin kaulaan ja käsiraudat käsiin. Sitten ne hyväkkäät kuljettivat melkein viattoman vankiparan Rautatientorille, jossa tehtäväksi annettiin tiedustella vastaantulijoilta hienon naisen ja hyvän vaimon ominaisuuksia. Moni vastaaja ei keksinyt mitään vastattavaa, mikä oli hieman outoa mielestäni, sillä eivät kysymykset niin mahdottomia olleet. Onneksi sain edes muutamia hyviä vastauksia, jotka piti kirjata polttarivihkoon ylös.

Rautatientorilta siirryttiin kotikulmille, jossa saatiin etiketti- ja ruuanlaitto-opastusta. Näiden ohjelmanumeroiden jälkeen vanki armahdettiin ja kaikki pukeutuivat Liisa Ihmemaassa -elokuvaa varten teema-asuihin (itse olin Liisana). Kaappicossia parhaimmillaan!! Kaikki näytti ihan loistavalta ja eläytyivät hahmoihinsa loistavasti! Jossain vaiheessa elokuvan jälkeen valkoinen jänö ja herttakuningatar liukenivat paikalta, ja tämän sekä hullujen teekutsujen jälkeen sain arvuutella, minneköhän jänö oli kadonnut. Pitkän arvailun jälkeen hoksasin, että seuraava määränpää oli Linnanmäki. Siellä kävimme Sea Worldissä (ei laitteissa, mikä oli hyvä, sillä minulle olisi kuitenkin tullut niissä huono olo!), jonka jälkeen muutama ystävä joutui eroamaan seurasta, mutta loppujen kanssa jatketiin Chico'siin iltapurtavalle ja mansikkamargaritoille.

Ihan mahtava päivä kaikenkaikkiaan. Tosi virkistävää hullutella kerrankin ihan kunnolla! Meininki olikin sopivan hullua Liisa Ihmemaassa -teeman mukaisesti :) Todella hauskaa! Te, jotka olitte paikalla ja mukana järjestelyissä tunnette itsenne. Iso kiitos vielä ihanasta polttaripäivästä!

Mielialakin kirkastui hauskan päivän myötä, sillä olen ollut totta puhuen melko allapäin kadonneen sormuksen takia. Vieläkin harmittaa, sillä sormusta ei ole löytynyt, mutta yritän olla ajattelematta sitä koko ajan. Lisää iloittavaa tuo se, että G sai työpaikan Melbournesta! 1.5 kuukautta näin alkuun, mutta olen varma, että hän saa tuon ajan jälkeen jatkoa. Olen todella innoissani luonnollisestikin siitä, että jo toisella meistä on kunnon työpaikka Australiassa! Kyllä alkaa näyttää siltä, että asiat tosiaan järjestyvät parhain päin. Ainakin haluan uskoa niin.

Polttarikuvia ei muuten minulla ole liittää tähän postaukseen, sillä kaikki kuvat ovat Feeniksillä, mutta voinhan ehkä postailla niitä myöhemmin, jos Feeniks ehtii lähetellä minulle (saan ne ainakin polttarikansion muodossa!) Yksi kuva kyllä löytyy muusta aiheesta. Juoksin tänään taas kaupungilla kuin hullu hoitamassa yhtä sun toista hääasiaa. Yksi missioistani oli löytää häämeikkiin huulipuna. Ja voi pojat, että siihen menikin aikaa! Meikkien suhteen tulee helposti tehtyä virheostoksia (koska värit näyttävät hyvin erilaisilta eri valaistuksissa ja eri kohdissa ihoa) ja halusin harkita ostokseni tarkkaan, joten kokeilin varmaan miljoonaa eri sävyä miljoonassa eri kaupassa. Päädyin ostamaan Lumenen Wild Rose Natural Coral nude -sävyä, sillä se ei ollut niin metallinhohtoinen kuin monet muut, mitä kokeilin (en jostain syystä pidä kovin metallinhohtoisesta punasta). Lisäksi ostin Kicksistä alennetun Estee Lauderin luksusluomiväriduon lämpimän nude-vaaleanpunaisissa sävyissä, jota saatan myös käyttää meikissäni. Toivottavasti nämä eivät nyt olleet virheostoksia. Olen hieman epävarma huulipunan väristä, mutta jos se ei miellytä, niin minulla on kaverin häihin ostettua, vielä nudempaa Lumenea.

Häämeikkiostoksia



Ja ostosmeikit naamassa (ilman muita meikkejä)

Harmaita pilviä taivaalla

Huoh. Nyt kyllä potkii päähän ja kympillä.

Hää- ja matkajärjestelyt ovat vieneet tajuttomasti aikaani, ja siltikin tuntuu, ettei ole saanut mitään merkittävää aikaiseksi. On floristilla käyntiä, hääpaikalla käyntiä, lakimiehellä käyntiä, pankissa käyntiä, härpäkkeiden ostoa. Huoneen ja kaappien siivousta. Tajuton määrä roinaa, joka tuskin menee kokonaisuudessaan kaupaksi kirppiksellä. Tajuton määrä muuta roinaa, joka pitäisi saada varastoitua, jotta G:n veli voi muuttaa asuntoomme vuokralle kun lähdemme. Tajuton määrä asioita järjesteltävänä. Ja tajuttoman vähän aikaa tehdä mitään rentouttavaa, mitä lomalla haluaisi tehdä.

Kuin pisteenä i:n päälle kahdotin kihlasormukseni. En löydä sitä kerta kaikkiaan mistään. Olen kadottanut sen aikaisemminkin ja se on aina löytynyt, mutta tällä kertaa minulla on vahva tunne, että se ei ehkä löydykään. Kenties se unohtui leffateatterin vessaan, kun pesin käsiäni ja riisuin sen pois. Huomenna soitan sinne ja löytötavaroihin, mutta en kuitenkaan vakavissani usko, että tässä maailmassa olisi ihmisiä, jotka palauttaisivat löytämänsä timanttisormukset. Tyhjä nimetön tuntuu koko ajan paljaalta ja alastomalta.

Vihkisormus on kyllä visusti tallessa, että sen suhteen ei ole huolta. Mutta vihkisormukseni ei ole näistä kahdesta se arvokkaampi, rahallisesti siis.

Välillä yritän lohduttaa itseäni ajatuksella Hong Kongin häämatkasta ja Australiasta, mutta silloinkin mieleeni hiipii raastavia kysymyksiä. Teinkö oikein jättäessäni hyväpalkkaisen työni maineikkaassa firmassa? Löydämmekö mitään järkevää työtä Australiasta? Saanko koskaan unelmatyötä ja uraani? Tiedän, että meidän kannattaa lähteä ja olemme miettineet nämä kysymykset läpi jo monta kertaa. Tiedämme että otamme riskin, mutta jos emme löydä hyviä töitä, voimme matkustella ja palata Suomeen koska vain. Silti huolettaa.

Pitäisi päästä takaisin siihen huolettomaan olotilaan, joka vallitsi minussa vielä vähän aikaa sitten. En ole ollut tähän viikkoon asti kauheasti huolissani häistä, matkasta tai muustakaan, mutta nyt kaikki tuntuu rysähtäneen kerralla päälle. Kai se oli odotettavaa, sillä olen melko stressaavaa ihmistyyppiä. Tein äskettäin työhaastattelussa työpersoonallisuustestin, jossa mitattiin mm. huolestuneisuuden/jännittyneisyyden astetta. Jos olisin vastannut täysin rehellisesti, minua ei olisi taatusti palkattu, koska stressaannun liian helposti (minua ei kyllä muutenkaan palkattu, mutta se johtui siitä, että olin kuulemma ylipätevä työhön).



Luulenpa, että tulee menemään paljon aikaa, ennen kuin pystyn omaksumaan aussimaisen "no worries" -asenteen.

Konservatiivinen kesämorsian

Vihdoin! Hetki aikaa kirjoittaa blogiin. Niin sitä vaan luulisi, että kesälomalla on aikaa kaikenlaiseen, mutta olen saanut viimeaikoina huomata, että aika on kortilla. Hää- ja matkajärjestelyt sekä normaaliarjen pyörittäminen vaativat veronsa, enkä ole kauheasti ehtinyt edes nauttia kesäsäistä T__T No ok, tulihan sitä eilen käytyä pikkukosken uimarannalla, joka on muuten tosi kiva! Vantaanjoki ei tuntunut kovin lämpimältä (ehkä n. 24-25 C), mutta olipahan ainakin virkistynyt olo pulahtamisen jälkeen. Lisäksi olen kiireistä huolimatta pitänyt kiinni joka-arkipäiväisestä juoksulenkistä. Tavoitteena tietysti hehkeä hää- ja rantakunto! Viikonloppuiset herkuttelut uhkaavat sabotoida tämän saavuttamisen, mutta olen kuitenkin suht tyytyväinen painooni tällä hetkellä. Se ei saisi muutenkaan muuttua kovin radikaalisti, sillä hääpukua on jo kavennettu ja ensi viikolla on sovitus.

Nyt kun hääpuvuista puhutaan, niin täytyy sanoa ettei itseäni ole koskaan kauheasti inspiroinut viimeisin hääpukumuoti. Jo monta vuotta on jatkunut olkaimeton muoti. Joskus on tullut nähtyä moisia pukuja esim. Satuhäissä vähän tukevampien morsiamien päällä, ja täytyy kyllä sanoa, ettei olkaimeton malli todellakaan imartele jokaista vartalotyyppiä. Silti tuntuu, että moni morsian menee valtavirran mukana ja valitsee massamuodikkaan mallin miettimättä, sopiiko malli edes oman vartalon muotoon. En myöskään innostu runsaista laskoksista/taitteista puvun ylä- tai alaosassa, jotka tuntuvat nekin löytyvän lähes jokaisesta muotipuvusta. Lisäksi nykyään tuntuu, että yhä harvempi morsian käyttää huntua. Minusta hääpuvusta puuttuu jotain olennaista ilman huntua! Hiusmuoti ei sekään kauheasti innosta: nykyään jopa valtoimenaan viuhuvat vapaat kiharatkin menevät hääkampauksesta.

Olen varmaan superkonservatiivinen! Minulle pitää olla klassinen prinsessamallinen häämekko, jossa on pienet olkaimet ja kaunis miehusta. Helma levenee kermakakkumaisesti suoraan vyötärön alapuolelta. Huntu pitää olla ja sen pitää olla nutturan päällä, eikä roikkua niskassa. Ja hiukset tosiaan nimenomaan kauniisti kammatulla, siistillä nutturalla; ei mitään sotkupörheilöitä tai roikkuvia kiharoita. Käsissä hansikkaat ja jalassa yksinkertaiset mutta kauniin sirot kengät, joilla on hyvä tanssia. Tässä muuten asusteita, joita itselleni tulee:

Rusettihansikkaat Ebaysta. Halusin nimenomaan lyhyet hanskat!

Ihonväriset Supadance-tanssikengät Duodancesta. Nämä olisi saanut valkoisenakin, mutta ihonväri käytännöllisempi, sillä näillä voi tanssia häiden jälkeenkin

Iki-ihana pitsivarjo (ostettu jostain conista, muistaakseeni Traconista) sekä pitsiviuhka (ostettu parilla eurolla heräteostoksena Aprillista, kun ostin sieltä cosplaymeikkiä), jos tulee kuuma päivä

Olin innoissani, kun huomasin Iltasanomien netissä kuvia Disney-aiheisista hääpuvuista, mutta eiköhän nekin olleet juurikin parjaamiani muotipukuja, joissa harvoissa on perinteiset olkaimet/hihat, yläosassa laskoksia/taitteita ja alaosissa rumia epäsymmetrisiä ryppyjä. Höh! Vaikka puvut eivät minua miellyttäneetkään, kuvat olivat kuitenkin kauniita ja niitä oli hauska katsella. Bellen puku olisi ehkä voinut juuri ja juuri vastata omaa makuani, mutta jotenkin miehustan malli ja kirjailut eivät säväytä, enkä pidä siitä miten olkaimet kiinnittyvät melko eteen. Huh huh, mikä pukunirsoilija olenkaan! Mutta minkäs teet, kun nykypäivän muoti ei inspiroi yhtään (ysäri- tai jopa kasarihääpuvut olisivat lähempänä makuani!). Minun olisi muutenkin varmaan pitänyt syntyä johonkin barokkiaikaan, tai sitten 50-luvulle. Olen hillitön fiftarifani! Nyt kun olen oppinut vähän ompelemaankin, saatan ruveta kyhäilemään 50-luvun tyylisiä kellohelmahameita, joita niin rakastan!

Niin, ja mitenkäs tämä pukunirsoilija sitten onnistui löytämään mieluisensa puvun? Itseasiassa olin aikaisin liikkeellä, sillä fiilistelin ihania käytettyjä hääpukuja Huuto.netissä jo yli vuosi sitten, ja iskin siellä silmäni ihanaan prinsessapukuun! Puku on kuin unelma ja sitä on käyttänyt 2 morsianta, mikä ei minua haittaa ollenkaan. Sain nimittäin juuri sellaisen puvun kuin halusinkin varsin kohtuulliseen hintaan, eikä kyseisenlaista pukua olisi edes voinut löytää uutena tai vuokrattavana!

Hääaskartelua vol. 2 *äänestys*

Pääsiäisloma on lopuillaan, voi surku T_T Onneksi olen saanut tehdä kaikkea tosi kivaa loman aikana! Olen ulkoillut, käynyt sukuloimassa ja vanhemmilla, ommellut ja askarrellut... ja siitä tultiinkiin päivän aiheeseen, sillä olen tehnyt monta häämenu- ja karkkirasiamallia, enkä millään osaa päättää minkä toteuttaisi.

Menuvaihtoehtoja... kirjaimet ovat huonosti aseteltu ja paperia on teipattu yhteen, mutta nämä ovatkin vain havainnollistavia versioita

Paras menuvaihtoehto?
	Nro 1
	Nro 2
	Nro 3
	Nro 4
pollcode.com free polls

Olen jotenkin ehkä nelosen kannalla (joskin kolmonenkin on melkein yhtä kiva), mutta en ole varma onko se liian samanlainen kuin kutsukortti. Toisaalta onko sillä väliä, vaikka ne olisivatkin vähän samanlaiset? Tässä vielä muistinvirkistykseksi kutsukorttimalli:

Kutsukorttimalli vertailun vuoksi

Lisäksi askartelin tänään hääkarkkirasioita, jotka teen siis tulitikkurasiamaisista askartelurasioista (sisälle voisi laittaa mariannerakeita ja/tai ranskanpastilleja). Tykkään hirveästi ruususta ja rusetista (ks. alla), toisaalta tykkään myös perhosista ja sydäntimanteista. Argh! Niitä kaikkia ei mitenkään saa samaan, tai tulee liian täyteen ahdettu. Tai kenties voisin valita ruusu & rusetti -mallin ja liimata sydäntimantteja rasian kylkiin? Toisaalta ei haittaa jos jotain elementtejä jää käyttämättä, koska voin käyttää niitä istumapaikkakortteihin.

Hääkarkkirasiavaihtoehdot. Tykkään ehkä eniten 10:stä tällä hetkellä...

Paras rasiavaihtoehto?

Nro 1Nro 2Nro 3Nro 4Nro 5Nro 6Nro 7Nro 8Nro 9Nro 10Nro 11

pollcode.com free polls

Näitä on niin kivaa askarrella, että olen suorastaan surullinen, kun häät ovat ohi eikä tarvitse enää askarrella niihin mitään :D Ehkä pitäisi ruveta askartelemaan esim. onnittelukortteja ja juhlapyhien tervehdyskortteja (sitäpaitsi olen kamala ihminen, koska en normaalisti lähetä kenellekään mitään kortteja, joten olisi syytäkin askarrella). Harmi, että aikaa sellaiseen on niin vähän, kun harrastaa ompelua ja niin paljon kaikkea muutakin.

Huomenna pitäis taas mennä töihin. Surkujen surku. Ulkona on niin kaunis ilma, että ihan itkettää kun pitää istua vain sisällä ja ahdistua. Työt ahdistaa välillä, mutta jostain syystä ahdistun myös siitä, jos en pääse ulos kauniilla ja lämpimällä säällä. Suomen kesä on niin lyhyt, että tuntuu aina siltä, että jokainen sekunti jota en nauti ulkona on hukkaan heitettyä ja menetettyä aikaa.

Onneksi ensi viikonloppuna on sentään vappu, ja vaikka ei ylimääräistä lomaa olekaan, niin vappu saa yleensä aina iloiselle mielelle.

Tehohääviikonloppu (kutsut + paikka + häätiarat)

Jos viimeviikonloppu oli teho-ompeluviikonloppu (työstimme Mercuryn kanssa Eternal sailor -cosplayasuja workshopmeiningillä), niin tämä viikonloppu on totisesti ollut tehohääviikonloppu! Ihana ja korvaamaton kaasoni Feeniks saapui Helsinkiin perjantaina, ja lauantaina tapasimme ensin Kalliossa ja pähkäilimme yhdessä kutsukortin ulkoasua. Itselläni oli muutamia ideoita korttiin ja olin leikellyt papereita jo valmiiksi. Feeniksillä oli puolestaan mahtavia ideoita mitä en ollut ajatellut ollenkaan. Kun yhdistimme ideamme, pääni alkoi jo mennä pyörälle eri vaihtoehdoista! Tässä suurin osa tekemistämme vaihtoehtoisista sommitelmista (nämä tehtiin siis suuntaa antavalla/ajatusmeiningillä, eli eivät ole viimeisteltyjä):

Ideoiden paljoutta, kiitos kaasoni avun!

Tykkäsin monista noista tosi paljon. Päädyin lopulta seuraavaan lopputulokseen (perustelut: helppo toteuttaa/ei liian vaikeaa liimaamista, selkeät linjat, kutsu-teksti nousee hyvin esiin, kaksi helmisydäntä ison sydämen keskellä symboloi hääparia [mulle jotenkin tuli fiksaatio tähän helmisydänjuttuun ja se oli pakko saada!])

Lopullinen(?) ulkoasu

Seuraavaksi pitäisikin suunnitella menu/ohjelmalehtiset ja hääkarkkirasiat. Puuh. Kokonainen viikonloppu mennyt ja vasta yksi kortti valmis! >.<

No, tulihan sitä toki muutakin tehtyä. Kävimme tänään aamulla hääpaikalla Tuomarinkylän kartanossa neuvottelemassa puitteista, häämenusta jne. tarkemmin. Suunnittelimme myös vihkimistä, joka tapahtuu ulkona kartanomuseon tasanteella, jonka takana aukeutuu kaunis näkymä pelloille.

Ravintolassa on kodikas ja lämmin tunnelma

Häihin tulee pyöreät pöydät, joissa on helppo keskustella

Pöytäliinoissa on kauniit kuvioinnit

Vihkiminen tapahtuu museon takana. Porrastasanne taitaa olla liian kapea toimitukselle

Museon tasanteelta aukeaa kaunis näkymä pihaan ja pellolle. Vihkiminen voisi tapahtua tätä näkymää vasten

Kuvat ottanut Feeniks (sisällä) ja minä (ulkona).

Hääsuunnittelu on edennyt myös siinä mielessä, että olen varannut kampaajan ja tilannut muutamia tärkeitä asusteita: käsineet ja sen koruista tärkeimmän eli tiaran<3 Oikeastaan menin tilaamaan kaksi niitä, kun en ollut varma minkälaisen halusin (tiedän, olen turhamaisuuden huippu!). Toinen tiara on kultainen luonnonvalkoisilla helmillä ja toinen hopeinen strassikivillä. Sovittamisen jälkeen hopeatiara vei kyllä voiton, kun tuli ihana prinsessaolo se päässä. Toki molemmat tiarat ovat aivan ihania. En ole koskaan nähnyt Suomessa mitään näin upeita! Tilasin Ebaysta ja maksoivat vain pari kymppiä kappale. Ja kannatti kyllä todella. Saa nähdä raaskinko luopua kultaisesta helmitiarasta, vai jäävätkö molemmat koristamaan hyllyäni.

Nämä ovat niin ihania, ettei niitä voi olla hypistelemättä ja sovittelematta koko ajan!

Asusteista on vielä hankintalistalla kengät (aion ostaa valkoiset vakiotanssikengät, joille on muutenkin käyttöä kuin vain häissä, koska harrastan tanssia) ja mahdolliset alusvaatteet. Nämäkin ehkä tilaan netistä. Netistä tilaaminen on niin helppoa! Ei tarvitse juosta juhlavaatekaupoissa niiden hankalissa sijainneissa hankalina aukioloaikoina, ja hinnatkin ovat edullisempia. Rahanmeno muuttuu konkreettiseksi vasta, kun Visalasku kolahtaa postiluukusta. Silloin itkettää T__T (Häähärpäkkeiden lisäksi intouduin tilaamaan tänään myös cosplay-asusteita Ebaysta... mutta hihkun näistä lisää myöhemmin!)

On niin julmaa, että kiva viikonloppu on jo ohi ja pitää taas mennä töihin. Juuri kun pääsin vauhtiin askartelunkin kanssa... *laahustaa masentuneena nukkumaan*